KOSKETTIMISTON KÄYTTÖ

Taso 1

Sävelnimet soittaen

Korotetut sävelet soittaen

Intervallit soittaen

So-mi -soittoa

So-mi-do -soittoa

So-la-mi-do -soittoa

Do-la -soittoa

Asteikkosoittoa

Sointusoiton alkeisvalmennusta

Kahdella soinnulla säestäminen

Olen autonajaja

Kahdella soinnulla säestäminen

Alamaassa

Koskettimistolla säestäminen

Do-säestyksen valmistelua

Do-säestys

La-säestys

Do – So -säestys

Do – Fa -säestys

Melodian ja säestyksen soittaminen yhtäaikaa

Do-säestyksellä

Do – So -säestyksellä

Do – Fa -säestyksellä

Do – Fa- ja Do – So -säestys samassa kappaleessa

Tuttujen laulujen tunnistaminen (Pt 1)

Oktaavialat soittaen (Pt 2 alkava)

Wimmoweh (Pt 2 alkava)

Kevätreggae: kantasointuja, soitinsovitus (Pt 2 alkava)

Tuku tuku lampaitani: mollin I, IV, V (Pt 2)

Pukki ovelle kolkuttaa -sovitus (Pt 3)

 

Sävelnimet soittaen

Soitetaan sävelet cdefgahc keyboard-orkesterina (kaksi oppilasta/soitin). Ensimmäisinä kertoina laitetaan paperista/pahvista tehdyt sävelnimiliuskat koskettimien juureen, kunnes oppilaat oppivat muistamaan c:n paikan. Yhteissoitossa tulee harjoitella hiljaisuutta ennen soiton alkua, rytmissä soittamista ja hiljaisuuteen lopettamista. Harjoitus toistetaan niin monta kertaa, että tämä onnistuu. Ennen soittoa orkesteri "viritetään" (tarkistetaan että kaikki ovat löytäneet c:n): opettaja pyytää orkesteria soittamaan rytmissä: cee-cee-cee-ee, oppilaat toistavat, dee-dee-dee-ee, oppilaat toistavat, cee-cee-cee-ee, oppilaat toistavat. Ja soitto voi alkaa.

Opetellaan soittamaan keyboard-orkesterina erikorkuisia sävelnimiä: opettaja lyö taustalla perussykettä ja 4/4-tahtilajissa sanoo ykkösellä C , kakkosella tulee tauko, kolmosella ja nelosella oppilaat soittavat c c. Esimerkiksi: C tauko c c, E tauko e e, G tauko g g jne.

Esimerkki obligato-melodian rakentamisesta orkesterille. Taa-taa-rytmissä: c c e e f f e e c c e e d d c c. Kun orkesteri oppii soittamaan tämän ulkoa, opettaja laulaa päälle Pienen pieni veturi.

Korotetut sävelet soittaen

Opetellaan laulamaan Aurinko-laulu sanoilla. Soitetaan se orkesterina, ensin c d c, sitten d e d, sitten e f e!!! mitä ihmettä tämä ei suju kuka keksii ratkaisun, löydetään musta kosketin, soitetaan valkoinen musta valkoinen, sitten jatketaan f g f, g a g, h c h!!! ohhoh taas musta käyttöön. Näin päästään ylennettyihin sävelnimiin. Harjoitellaan ylennysmerkkien piirtämistä viivastolle jokaisen nuotin eteen. Kirjoitetaan sävelnimet ja lausutaan ja lauletaan ne kuorossa. Käytetään myös kehorytmejä nimien oppimiseksi.

Opetellaan laulamaan Nuku lapsonen kello on jo kymmenen (taa taa titi taa titi titi titi taa - s m ss m ss mm ss m). Opetellaan soittamaan laulu valkoisilla koskettimilla aloittaen ensin f:stä, sitten g:stä, sitten a:sta!!! kummallista jossain meni oudosti kuka keksii ratkaisun, löydetään musta kosketin, soitetaan valkoinen musta valkoinen...edetään kuten Aurinko-laulussa.

Intervallit soittaen

Intervallipeli: Opetellaan intervallien nimet, luetellaan ne kuorona ja lauletaan ylös- ja alaspäin. Opetttaja jakaa jokaiselle oppilaalle satunnaisen sävelnimikortin (cdefgah). Isossa ryhmässä samanlainen kortti voi tulla kahdellekin oppilaalle.

Sekuntipeli: Opettaja nostaa pussista nuottipallon, johon on kirjoitettu jokin sävelnimi (voidaan valmistaa esim. vanhoista tennispalloista tai Tiimarista ostetuista pienistä paperimassapalloista). Oppilas, jolla on nuottipallosta ylöspäin sekunnin päässä oleva sävel, nostaa korttinsa ylös ja soittaa keyboardilla molemmat sävelet peräkkäin.

Terssipeli: toimii kuten sekuntipeli, mutta soitto toteutetaan sekä melodisesti että harmonisesti.

Pelit voidaan toteuttaa myös alaspäisinä intervalleina ja oppilaat voivat pelien välissä tehdä "vaihtareita".

Voidaan toteuttaa myös siten, että opettaja piirtää taululle juurisävelet ja näyttää sattumanvaraisessa järjestyksessä nuotin (sanomatta nuotin nimeä), josta intervalli muodostetaan. Tällöin sävelnimijärjestys-loru ei riitä, vaan oppilaan on tunnistettava nuotteja suoraan viivastolta.

So-mi -soittoa

Kaksi oppilasta istuu saman soittimen ääressä soittaen yhtäaikaa eri oktaavialoissa. Soitto alkaa hiljaisuudella ja päättyy muutaman sekunnin hiljaisuuteen. Samanaikaista aloitusta ja lopetusta harjoitellaan ahkerasti.

Opettaja lisää A- ja B-melodioiden alle C- ja D-melodiat. Luokka jaetaan käytävästä kahtia. Ikkunan puolella istuvat soittavat A- ja C-melodiat, ovipuolella istuvat B- ja D-melodiat mutta siten että keyboardin vasemmalla puolella istuva soittaa A tai B ja oikealla puolella istuva C tai D.

Tästä voidaan edetä myös melodiantunnistus-kisailuun: kukin oppilas soittaa valitsemansa melodian luokalle ja oppilaat viittaavaat heti kun tietävät, mikä melodia on kyseessä. Nopeimmin viittaava saa vastata. Eniten oikeita vastauksia kerännyt voittaa.Voittajalle lauletaan onnittelulaulu.

So-mi-do -soittoa

Nuotinnettiin Rumpali rumpua rummuttaa vaan. Sitten soitettiin yhtäaikaa in C ja in F, opettaja lauloi. Sitten oppilaat säestivät itseään Do-soinnulla in C: ja lauloivat samalla.

So-la-mi-do -soittoa

Tarkoituksena tutustua uusimpaan säveleen Do koskettimistolla (so mi la ennestään tuttuja). Lauletaan Lennä lennä leppäkerttu (jonka lopukkeissa lauletaan poikkeuksellisesti do). Nuotinnetaan laulu. Tutustutaan do:n paikkoihin viivastolla. Aletaan tapailemaan so:ta ja mi:tä koskettimistolta (so=g), mistä löytyykään do. Sama do:n hakeminen, kun so=c). Piirretään monisteen koskettimistoon erilaisia vaihtoehtoja sävelille do mi so (myös la) valkoisiin koskettimiin. Sitten soitetaan orkesterina Leppäkerttu eri korkeuksilta. Myös kaksiäänisesti siten, että toisilla on f-do ja toisilla c-do. Tämän jälkeen soitetaan orkesterina opettajan solfa-käsimerkeistä kolmisoinnun eri säveliä, aina kolme kertaa kutakin säveltä kerrallaan (so so soooo, mi mi miiii jne., lopulta myös la:kin)

Nuotinnettiin Lumiukko hah-hah-haa, ensin rytmi, sitten solfat ja lopuksi siirto viivastolle in C:, harjoiteltiin soittamaan se orkesterina ja opettaja lauloi päälle.

Do-la -soittoa

Toteutus: Aiheena Fa-sävel (uusi). Nuotinnetaan Satu meni saunaan, ensin rytmit, sitten solfat, sitten siirto viivastolle in C:, lauletaan ja säestetään se Do-soinnulla.

Asteikkosoittoa

Soitetaan Satu meni saunaan -laulu keyboard-orkesterina kaikissa duuri- ja mollisävellajeissa kahteen etumerkkiin asti.

Sointusoiton alkeisvalmennusta

Luodaan pohjaa sointujen sujuvalle rakentamiselle:

Nuotinnetaan Lumiukko hah-hah-haa -laulu: merkitään laulun sanojen alle rytmi ja rytmin alle solfat so-mi-do. Siirretään laulu viivastolle in C:, F: tai G:. Harjoitellaan soittamaan laulu keyboard-orkesterina: ensin oikealla kädellä melodia, sitten lisätään vasen käsi säestämään do-soinnulla (C-duurisoinnulla). Aluksi opettaja laulaa soiton päälle yksin, mutta harjoittelun edetessä oppilaat pyrkivät laulamaan ja soittamaan samaan aikaan. Luokka voidaan myös jakaa kahtia: toiset soittavat koskettimilla, toiset rummuttavat taustalla ostinatoa taa titi taa taa ja laulavat (ei ihan helppoa). Sitten vaihdetaan vuoroja.

Soitetaan orkesterina duurikolmisointuja, do-sointu, fa-sointu ja so-sointu (opettaja piirtää taulun koskettimistoon täpät soinnuille in C:): harjoitellaan jokaista sointua erikseen siten, että opettaja laulaa ja näyttää samalla solfa-käsimerkillä lyhyen rytmin doo-do-do-doo-doo ja oppilaat soittavat kaikuna perässä oikealla soinnulla (do mi so), haetaan fa-sointu ja rytmitetään hieman toisin esim. fa-fa-fa-fa-faa-faa, haetaan so-sointu ja uusi rytmitys esim. so-so-soo-so-so-soo.

Kahdella soinnulla säestäminen

Harjoitellaan laulamaan Olen autonajaja. Lauletaan laulu myös solfilla. Oppilaat etsivät taulun koskettimiin piirrettyjen täppien avulla do-soinnun vasempaan ja fa-soinnun oikeaan käteen. Opettaja avustaa sormien asettelussa. Harjoitellaan säestyksen toimivuutta: soitetaan sointuja taa-rytmissä, opettaja näyttää solfien käsimerkeillä milloin sointua vaihdetaan (oikealla kädellä do-sointumerkki, vasemmalla fa, käden nouseminen ennakoi soinnun vaihtoa). Tämän jälkeen opettaja laulaa Olen autonajaja ja näyttää oppilaille käsimerkeillä sointujen vaihdot. Harmonia etenee puolinuotteina. Harjoitellaan niin, että myös oppilaat onnistuvat laulamaan mukana. Kappaleeksi soveltuvat myös Aurinko aurinko ja Pikku pupu järven jäällä. Mollikappaleeksi sopii Hoang-joella joko in a: tai in e:.
-Do- ja so-sointuharjoitteina toimivat laulut Ostakaa makkaraa, Mollamaija loikki, Ukko Nooa ja London Bridge is falling down yllä kuvatun toimintamallin mukaan. Elävyyttä harjoitteisiin tuo parin oppilaan soittama rytmiostinato djembeillä.
-1/3b-ryhmässä voidaan myöhemmin edetä yllä olevien tai vastaavanlaisten laulujen säestämisessä basson lisäämiseen: vasemman käden sormet asetellaan valmiiksi do- ja fa-/so-sävelille, oikeaan käteen sijoitetaan esim. do-sointu kvinttipositioon fa-sointu terssipositioon/do-sointu kvinttipositioon ja so-sointu oktaavipositioon. Sointuvaihtoja harjoitellaan ahkerasti ennen säestyksen alkamista.

Kahdella soinnulla säestäminen 2

Nuotinnetaan laulu Alamaassa (Ertolahti-Mertanen: Musiikkiseikkailu 1, s. 25): merkitään ensin sanojen alle rytmit ja solfat ja siirretään sitten viivastolle in C:. Lisätään ensimmäiselle ja toiselle riville kaanon-numeroinnit 1. ja 2..

Mollin la- ja re-soinnuilla säestämistä voidaan harjoitella kappaleessa Hoang-joella in a: ja in e:.

Koskettimistolla säestäminen

Do-säestyksen valmistelua

Opettaja piirtää taululle rivin nuotteja valikoimasta d-m-s-l.
Soitetaan siten, että vasemmalla kädellä pikkurilliin tulee do (=c), keskisormeen mi ja peukaloon so, oikean käden etusormella la.
Opettaja kiertelee luokassa asettelemassa käsiä, sitten menoksi: opettaja johtaa orkesteria ja laulaa solfaten mukana. Heti alussa kannattaa käyttää aikaa samanaikaiseen aloitukseen ja lopetukseen sekä lopun hiljaisuuteen (niin kauan kuin opettajan kädet ovat ylhäällä). Alkuvaiheessa on hyvä soittaa jokainen sävel kahteen kertaan peräkkäin ja pitää rytmi pelkkänä neljäsosana. Toistetaan tehtävää niin monta kertaa, että se onnistuu "täydellisesti".

Lisätään taululle toinenkin rivi solfia edellisen alle siten, että rivit ovat soitettavissa kaksiäänisesti päällekkäin. Jos on aikaa, tehdään samat eri do-kohdasta, esim. G tai F.

Do-säestys

Ensin solfataan nuoteista kolmisointulauluja: Valkoinen laiva, Lähdetäänpäs marssimaan, Hei tule niitylle. Tämän jälkeen soitetaan samat keyboard-orkesterina in C:. Opetellaan kompit hump-pa ja hum-pap-paa (do-mi+so ja do-mi+so-mi+so) vasemmalla kädellä soittaen. Opettaja kiertelee luokassa tarkistamassa "ei-pianistien" sormien ja ranteen asentoja. Sen jälkeen säestetään samat kolmisointulaulut opettajan laulaessa.
Muita kolmisoinnun sävelistä koostuvia do-soinnulla kompattavia lauluja ovat Dingeli dongeli ja Äidin pikku pyykkäri.

Do-soinnulla voidaan kompata myös muita säveliä sisältäviä lauluja kuten Lennä lennä leppäkerttu, Satu meni saunaan, Minnekä olet matkalla Marjukka, Jaakko kulta.

La-säestys

Edellisten tehtävien tavoin voidaan harjoitella myös mollikappale Saaliiksi sain hyttysen soittamalla vasemmalla kädellä la-sointua (la-do-mi sormilla 5-3-1).

Do – So -säestys

Laulujen Karhuperhe (Taa-aa, taa-aa isäkarhu tallustaa) ja Anni tanni talleroinen (d, r, m, s) säestys voidaan toteuttaa ensin siten, että luokka jaetaan kahteen ryhmään: do-soittajat ja so-soittajat. Opettaja näyttää käsimerkkeillä kumpi ryhmä milloinkin soittaa kyseistä sointua taa-rytmillä. Vaikeusaste nousee, kun oppilaat sijoittavat do-soinnun vasempaan ja so-soinnun oikeaan käteen ja vuorottelevat niillä opettajan käsimerkkejä seuraten. Lopuksi voidaan kokeilla sointujen vaihtoa itsenäisesti. Opettaja laulaa kappaleita taustalla.

Melodisesti vaikeampi do-so -säestettävä on Piu pau papin kello (suom. kans.säv.), joka sisältää hyppyjä duurikolmisoinnun sävelillä laajennettuna ylä-do:hon. Lisäksi kappaleessa on kaksi ti-tiri -rytmiä ja suolana lopussa tiri-ti (hevosen). Kappale voidaan laulaa nelinkertaisena kaanonina ja säestää do-so -säestyksellä.

Joulukappaleeksi sopii Timppa-tonttu (Ollaranta-Simojoki), jossa melodiassa on m-r-d. Opettaa voi laulaa ja säestää itseään do-so -orkesterilla käsimerkkejä näyttämällä.

Do – Fa -säestys

Edellisten tehtävien tavoin voidaan säestää do- ja fa-soinnuilla laulu Ilmojen virrat nyt kohottakaa.

Melodian ja säestyksen soittaminen yhtäaikaa

Do-säestyksellä

Melodian ja säestyksen yhdistäminen voidaan aloittaa harjoittelemalla seuraavasti:
Lauletaan nuotinnettu versio asteikkolurituksesta d-r-m-f-s-f-m-r-d-r-m-f-s-f-m-r-do-o-o-o kertauksella. Lauletaan se myös kaanonissa siten, että 2-ryhmä aloittaa kolmannen sävelen kohdalta. Tämän jälkeen soitetaan luritus oikean käden sormilla 1-5, soitetaan myös kaanonissa. Sitten voidaan ottaa vasempaan käteen mukaan do-sointu 5-, 3- ja 1-sormilla. Melodian kääntöpaikoissa soitetaan sointu mukaan.

Melodian ja do-soinnun yhdistäminen toimii hyvin aluksi helpoissa lauluissa: Lennä lennä leppäkerttu, Satu meni saunaan, Minnekä olet matkalla Marjukka ja Alamaassa. Leppäkerttu ja Alamaassa voidaan soittaa myös kaanonina.

Do – So -säestyksellä

Kahden eri soinnun vaihtaminen vasemmalla kädellä on "ei-pianisteille" haastava tehtävä, johon tulee uhrata aikaa. Opettajan kannattaa kierrellä luokassa auttamassa ja neuvomassa sormien, ranteen ja käden asentoja.

Do-so -säestys voidaan toteuttaa vasemmalla kädellä siten, että do-sointu soitetaan kvinttipositiossa ja so-sointu oktaavipositiossa. Oppilas säilyttää so:n tukipisteenä peukalossa ja vaihtaa kahden muun sormen paikkaa viereisille koskettimille. Ensin harjoitellaan säestystä ja melodiaa erikseen ja lopuksi yhdistetään. Opettaja näyttää sointuvaihdoksen käsimerkeillä. Kappaleina toimivat mm. Ostakaa makkaraa ja Maijall' oli karitsa.

Do – Fa -säestyksellä

Edellisten tehtävien tavoin voidaan harjoitella melodian ja fa-soinnun yhdistämistä kappaleessa Aurinko. Nyt soinnunvaihdossa voidaan käyttää tukipisteenä vasemman käden pikkusormea keskisormen ja peukalon siirtyessä viereisille koskettimille.

Do – Fa- ja Do – So -säestys samassa kappaleessa

Sointujen vaihtaminen vasemmalla kädellä tulee viemään paljon harjoitteluaikaa, mutta se kannattaa. Soinnut voidaan sijoittaa esim. seuraavasti: do-sointu kvinttipositioon, fa-sointu terssipositioon ja so-sointu oktaavipositioon. Ensin keskitytään pelkkiin sointuvaihdoksiin. Sitten opettaja laulaa ja näyttää solfien käsimerkeillä sointuja, hitaasti. Lopuksi voidaan harjoitella myös melodian soittaminen ja sointujen yhdistäminen. Helppoina lauluina toimivat Pienen pieni veturi, Tuiki tuiki tähtönen, Puutarhassa kolme etanaa, Noita matkustaa pitkin maailmaa. Kultakalat on jo vaikeampi tehtävä.

Tuttujen laulujen tunnistaminen (Pt 1)

Tunnistetaan soittamalla tuttujen laulujen alkuja nuotista. Tehdään yksin tai parin kanssa ja pidetään keksittyjen laulujen nimet salassa, vastaukset kerrotaan vasta lopuksi. Melodiat on kirjoitettu eri korkeuksille oktaavialojen harjoittamiseksi. Soitetaan lopuksi pari laulua kokonaan korvakuulolta.

Oktaavialat soittaen (Pt 2 alkava)

Soitetaan koskettimistoilla säveliä eri oktaavialoista, opettaja kyselee tai näyttää viivastolta. Soitetaan esim. Tuiki tuiki tähtönen eri oktaavialoissa eri duureissa.

Wimmoweh (Pt 2 alkava)

Wimmoweh-laulussa (Musiikin mestarit 7) on helppo sointukierto perustehoilla, jonka oppii nopeasti ulkoa. Lauletaan laulu ja opetellaan kaksi säestysstemmaa, lauletaan äänissä. Soitetaan koskettimistoilla soinnut D, G ja A. Säestetään eri tavoin taitojen mukaan: osa soittaa bassoa sovitulla rytmillä, osa sointuja hitaasti murtosointuna, osa keksii oman kompin, osa soittaa nuotista valmiita säestysostinatoja.

Kevätreggae: kantasointuja, soitinsovitus (Pt 2 alkava)

Lauletaan Kevätreggae (Musiikin aika 5-6), solfataan melodian alkua. Merkitään A- ja B-osat. Tunnistetaan säestyssointujen asteet G-duurissa. Soitetaan koskettimistoilla bassoa taa-i-ti taa taa, puolet opettelee A- ja puolet B-osan. Pianistit soittavat sointuja rytmillä Z titi Z taa. Otetaan mukaan rytmisoittimia, oppilaat saavat keksiä säestysrytmejä. Soinnut voidaan myös harjoituksen vuoksi transponoida toiseen duuriin, valaisee kantasointujen ideaa.

Tuku tuku lampaitani: mollin I, IV, V (Pt 2)

Opetellaan korvakuulolta soittamaan Tuku tuku lampaitani a-mollissa. Uuden melodian opettelu soittaen onnistuu parhaiten, jos kaikilla on oma koskettimisto ja kuulokkeet, ja melodiaa voi opettaa kaikuna pienissä pätkissä. Nuotinnetaan melodia. Soinnutetaan laulu perustehoilla. Soitetaan säestys koskettimistoilla, pianistit keksivät oman säestyskompin tai soittavat melodiaa mukana.
Voidaan myös soinnuttaa korvakuulolta yksin tai parin kanssa, toinen soittaa melodiaa ja toinen kokeilee sointuja.

Pukki ovelle kolkuttaa -sovitus (Pt 3)

Lauletaan Pukki ovelle kolkuttaa, tehdään perinteinen säestys kiippareilla. Basso puolinuotteja, soinnut joko murtosointuna titi taa tai koko sointu takapotkuille. Soitetaan melodia ja harjoitellaan siihen sekstialaääni tai terssiylä-ääni. Soitetaan parin kanssa tai yksin kahdella kädellä. Jaetaan tehtävät, soitetaan yhteen.
Tehdään kolmimuunteinen reggae-versio samasta laulusta, muistellaan ensin kolmimuunteisuus kehorytmillä "osta multa porkkanaa". Nuottiin on kirjoitettu valmiiksi sointu- ja bassorytmi ja pari perkussiorytmiä, oppilaat keksivät itse lisää. Valitaan sopivat soundit koskettimistojen äänivalikoimasta.