LEIKIT

Joulu

Jouluaiheisia tehtäviä

Joulutunti 1

Joulutunti 2

Joulutunti 3

Joulutunti 4

Kisailuideoita

Joululauluarvoituksia

Yhteistä kivaa

Ryhmä tai tasokohtaisesti

Joulutunnin esitysideoita

Joululauluarvoituksia taputtaen

 

Jouluaiheisia tehtäviä:

Joulutunti 1

Neljälle ryhmälle kerrallaan järjestettiin joulutunti. Luokasta oli poistettu pulpetit ja tila oli koristeltu mm. jouluvaloilla. Joulutuntien tavoitteina on yhteisöllisyyden lisääminen oppilaita toisiinsa tutustuttamalla. Joulutunnille jokainen ryhmä valmistaa ainakin yhden esityksen. Lisäksi leikitään ja kisaillaan koko porukalla. Leikit ja visailut on suunniteltu siten että niissä sivutaan mupe-asioita. Ryhmässä saattaa olla aivan aloittajia ja hyvinkin pitkällä olevia yhdessä. Ajatus on, että oppilaat pääsevät näyttämään taitojaan toisille ryhmille: pienet näkevät, mitä isot jo osaavat ja toisaalta isot pääsevät seuraamaan pienten tekemisiä ja taitoja.
Yhteisissä kisailuissa tarvitaan ryhmiä, joiden jako tapahtuu siten, että jokainen oppilas saa lapun, jossa oli jonkun rytmisoittimen kuva (xylofoni, kapulat..). Oppilaat kiertävät tilassa ja ääntelevät soittimen tavoin ja yrittivät löytää muut saman soittimen saaneet oppilaat. Kyseinen soitin toimi myös ryhmän äänimerkkinä tulevissa tehtävissä.

Joulutunti 2

Laaditaan yhdessä melodia runoon, esim. "Joulun kellon äänen kuulla sain, joulurauhaa meille toivottain". Runo on valmiiksi tavutettu ja jaettu tahteihin. Ryhmä päättää yhdessä tahtiosoituksesta sekä kunkin tahdin rytmityksestä (vaihtoehtoina taa, titi, taa-aa, tauko). Sen jälkeen valitaan solfat valikoimasta d-r-m-s-l (ohjeena: aloita joko do-mi-so:sta ja päätä do:hon). Sitten siirretään laulu viivastolle ryhmän valitsemalle korkeudelle ja lauleltaa/soitetaan keyboard-orkesterina.
Voidaan myös keksiä oma jouluruno, joka sävelitetään. Erään ryhmän näyte: "Pieni lumiukko kasvoi metsässä, leikki kävyllä ja suli pois, läts".

Joulutunti 3

Laaditaan melodia runoon "Herra pakkasella silmät huuruksella, nenä natisee, parta...oi voi". Runo on opettajan valmiiksi tavuttama, mutta muuta rytmiohjeistusta ei anneta. Keksitään ensin rytmi ja vasta sitten pohditaan, mikä voisi olla tahtiosoitus. Tästä runosta syntyy helposti vaihtuva tahtiosoitus, ¾ ja 4/4 vuorotellen. Melodian keksinnässä annetaan samat ohjeet, kuin edellisellä joulutunnilla. Tämä voidaan myös päättää so:hon, miksipäs ei, tilannehan jäi kesken.

Joulutunti

Esimerkki joulutunnista:
Viimeiselle tunnille oppilaat toivat omat soittimensa. Muita kuin pianisteja oli paikalla vain yksi viulisti ja yksi kitaristi, joten opettaja vetäisi esiin oman huilunsa.
Ensin tehtiin rytmidiktaattina Hei tonttu-ukot hyppikää kuuntelemalla sitä levyltä (kappale oli vieras useimmille!).
Opettaja soitti pianolla melodiadiktaatiksi Joulumaan alun.
Lisäksi analysoitiin neliääniseksi sovitetun Oi sä riemuisa -laulun soinnut merkitsemällä ne astenumeroilla ja sointumerkeillä (sov. TM?!). Tämän jälkeen kappale soitettiin yhtyeenä: kitaristi ja kaksi pianistia säesti sointumerkeistä, viulisti soitti sopraanon, opettaja huilulla alton, yksi pianisti soitti keyboardin viulusoundilla tenorin ja toinen urkusoundilla basson. Ja kivaa oli.

Kisailuideoita:

Yhteistä kivaa:

Ryhmä tai tasokohtaisesti:

Joulutunnin esitysideoita:

Yhteislaulu, jonka säestyksen ryhmä sovittaa ja harjoittelee.

Soihdut sammuu sovitus oppilaiden omille soittimille. Melodia, stemma, säestys, basso ja jotain rytmisoittimia.

Joulumaa –sovitus Toivelaulukirjanuotista. Toimiva nuotti, soveltamaan joutuu vain vähän. Yhdessä ensin mietitään, mitä stemmoja nuoteista löytyy ja mille (oppilaiden soittamille tai luokasta löytyville) soittimille stemmat sopisivat. Jaetaan tehtävät ja harjoitellaan.

Soihdut sammuu melodia putkilla ja säestys xylofoneilla. Oppilaat etsivät melodian ensin koskettimistolta F-duurissa, kirjoittavat sen sitten nuoteilla. Melodia harjoitellaan putkilla. Lopuksi lisätään säestys. Opettaja kirjoittaa säestyssoinnut taululle ja niiden avulla säestäjät kehitäivät sopivan säestyksen. Mietitään vielä alkusoitto.

J.S.Bachin Anna Magdaleenan soittokirjasta melodia, joka on Hakkaraisen 1B-kirjassa laulu 7: Tanssilaulu. Harjoitellaan ensin melodian, oppilaat kirjoittavat melodian rytmin ja tekevät lauluun jouluiset sanat. Sanoista valitaan kolmen oppilaan sanoitukset ja tehdään niihin 3 erilaista säestystä ja alkusoitto. Suurin osa säestysideoista on oppilaiden ja yhdessä pohditaan, mihin säkeistöön ne sopivat parhaiten. Viimeinen säkeistö lauletaan myös kaanonissa.

Walking in the Air –sovitus Toivelaulukirjan pohjalta. Säestyskuvio pianolla, basso sellolla ja rytmisoittimilla taustaa ja tunnelmaa. A-osa melodia ja stemma xylarilla, B-osa melodia ja stemma kellopeleillä, C-osassa koskettimistoilla ja lisäksi säestystä metallofonilla.

Soihdut sammuu –sovitus. Melodian soittajat etsivät melodian korvakuulolta ja tekevät oman stemman kappaleeseen, säestäjät tekevät säestyksen ja alkusoiton.

Jouluyö juhlayö –sovitus. Oppilaat etsivät korvakuulolla laulun melodian, siihen sopivat soinnut (I, IV, V) ja tekevät stemman. Lisäksi yksi oppilas kehitää sointuihin oma soolon.

Alamaassa lauluun keksitään jouluiset sanat. Oppilaat tekevät erilaisia ostinatosäestyksiä xylofoneilla pentatonisella asteikolla. Sästysostinatoihin yhdistetään myös omia soolo-osuuksia. Osioista muodostetaan monipuolinen, hieno esitys.

Joululaulujen ja muun ohjelman lisäksi oppilaat voivat esittää omilla soittimillaan jonkin pienen kappaleen. Näin tutustutaan soittimiin ja ryhmäläisiin.

Esiintymisen oppitunti

On hyvä käyttää yhdestä tunnista aikaa esiintyjänä ja yleisönä olemisen opetteluun. Esimerkiksi joulutunti tms. voisi olla sopiva. Opettaja kehottaa edellisellä tunnilla oppilaita tuomaan omat soittimensa ja nuotin mukaan. Esitysmusiikiksi voi valita mitä tahansa, vähintään pari kolme tahtia pitkä sävelnäyte tai korkeintaan kolme minuuttia kestävä teos. Asiasta kannattaa kertoa jo kuukausi tai pari aiemmin, että oppilaat ehtivät valmistautua tehtävään.
Oppilaan soittaessa voidaan nuottia seurata dokumenttikameran kautta. Esiintymisen jälkeen opettaja voi jutustella esiintyjän kanssa, kysyä mikä hänestä oli kappaleessa mukavaa ja mikä vaikeaa/helppoa, missä oppilas on esittänyt kappaletta viimeksi, missä aikoo sen seuraavaksi esittääjne.. Opettaja voi myös kertoilla säveltäjästä, arvuutella säveltäjän etunimeä, ja tarinoida kapaletyypistä. Esiintyjän kanssa voi myös puhella soittimesta esitellen sitä muulle luokalle.
Kun seuraava oppilas tulee "lavalle", annetaan soiton aloittamislupa vasta kun kaikki istuvat aivan hiljaa niin kuin konsertissa. Yleisölle kerrotaan, ettei esiintyjästä ole kivaa jos toiset eivät kuuntele. Taputukset ovat myös paikallaan.

Joululauluarvoituksia taputtaen

Oppilaat arvuuttavat vuorotellen tuttuja joululauluja taputtaen melodian rytmiä. Mitä yksinkertaisempi rytmi, sitä vaikeampi melodiaa on tunnistaa (esim. Joulupuu on rakennettu).