YLEINEN MUSIIKKITIETO

Perustaso

Menuetin tanssiminen

Beethovenin Pastoraalisinfonian pohjalta tarinan kirjoittaminen

Pachelbelin sointukierron pohjalta improvisointia (YMT)

Youtuben huumorivideot

Musiikin muodot

Vivaldin Vuodenajat, YMT

Menuetin tanssiminen, YMT

Konsertto grossoon tutustuminen

Muodon hahmottamista

Beethoven ja 6.sinfonia

Sibeliuksen 1. sinfonia

Smetana: Moldau ja ohjelmallisuus musiikissa. (Leena Marila)

Kansallisromantiikka – Böömi

Jousitekniikoita

Johdatus oopperaan (Leena Marila)

Opiston omia konsertteja, YMT

Konsertit netissä

Tsaikovskin tunnetuimmat teemat (Leena Marila)

Barokin tanssisarja

Musiikin historian aikajana, Ymt

Perus- ja musiikkiopistotaso

Stravinskyn Kevätuhrin soittaminen (YMT, YMT mo)

Meriläisen Riviravin osan 2, Kaanon, soittaminen (YMT, YMT mo)

Esimerkki erilaisiin sointiväreihin pohjautuvan improvisatorisen kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Kenttätekniikan vertaaminen sateen ropinaan (Tapani Länsiö)(YMT, YMT mo)

Kuuntelutehtävä kotiin (YMT, YMT mo)

Variaation analysointi ja oman variaation improvisointi (YMT, YMT mo)

Esimerkki klustereihin pohjautuvan yhdessä improvisoidun kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Esimerkki minimalistisvaikutteisen improvisatorisen kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Kirjallisuutta

 

Menuetin tanssiminen

Bachin tanssisarjoihin tutustuessa harjoitellaan tanssimaan menuettia ja käydään esittämässä sen toiselle ryhmälle.

Beethovenin Pastoraalisinfonian pohjalta tarinan kirjoittaminen

Käytiin läpi termit ohjelmallinen musiikki ja absoluuttinen musiikki. Ohjelmallisesta musiikista otettiin esimerkiksi Beethovenin Pastoraalisinfonia:
I. Onnellisten tunteiden herääminen maalle saavuttaessa
II. Puron rannalla
III. Maalaisten iloista yhdessäoloa
IV. Myrsky
V. Paimenen laulu: Onnelliset ja kiitolliset tunteet myrskyn jälkeen
Kuunneltiin ensimmäisestä ja toisesta osasta katkelmat. Kolmas ja neljäs osa kuunneltiin kokonaan ja viidennestä osasta alkua. Oppilaat kirjoittivat kuunnellessaan tarinan, jotka luettiin toisille ääneen kuuntelun jälkeen. Kaikilla syntyi hienoja tarinoita kyläläisistä juhlien menuineen. Harjoituksessa ilahdutti erityisesti se, että hieman ujommat oppilaat kirjoittivat upeimmat kuvaukset.

Pachelbelin sointukierron pohjalta improvisointia (YMT)

Kuunnellaan Pachelbelin Kaanon in D. Mietitään kuulokuvan perusteella, miten sävellys rakentuu. Keskustellaan kaanonista ja sen säveltämisen perusperiaatteista. Opetellaan soittamaan kahden ensimmäisen tahdin melodia- ja bassostemmat. Määritellään stemmojen pohjalta koskettimistojen avulla soinnut. Improvisoidaan sointukierron pohjalta kollektiivisesti omia melodioita.

Youtuben huumorivideot

Youtubesta löytyy paljon musiikillisia huumorivideoita. Niitä voi katsoa musiikkitiedon tunnilla välipaloina, jotka liittyvät käsiteltyyn aiheeseen.

Musiikin muodot

Musiikin teoria.com -sivustolla kohdasta "tutorials" löytyy musiikin muotojen esittely. Musiikin soidessa sen eteneminen sekä analyysi näkyvät ruudulla.
Taso: ymt-pt

Vivaldin Vuodenajat

Kuunnellaan kokonaisuudessaan Vivaldin Neljä vuodenaikaa. Tehtävänä on yhdistää konserton osa sitä kuvaavaan runoon ja partituurin ensimmäiseen sivuun. Tehtävä vaatii keskittymistä ja aktivoi oppilaita kuuntelemaan. Jotta oppilaat pääsevät jyvälle tehtävästä, kannattaa kuunnella ensin kevään I osa ja selvittää yhdessä, mikä runo ja mikä nuottiesimerkki näytteeseen liittyy. Sitten kuunnellaan Kevään II- ja III-osa ja tarkistetaan niidenkin oikeat runot ja nuotit. Samalla opettaja voi painottaa, miten musiikki pyrkii tarkasti kuvaamaan runon maalaamaa maisemaa. Opettaja voi antaa lisäksi jotain ohjeita nuottien tunnistamiseen (tahtiosoitus, rytmit, tekstuuri). Muut konsertot kuunnellaan peräkkäin. Osien vaihdon havaitsemiseksi opettaja voi merkitä kuunnellun osan nimen taululle osan alkaessa.

lataa liite (pdf)

Menuetin tanssiminen

Barokin tanssisarjaan tutustuttaessa tanssitaan opettajan itse koreografioima menuetti. Musiikiksi sopii Menuetti Bachin Orkesterisarjasta no 2, johon on helppo suunnitella tanssi. Tosin alkusoitollinen kappale olisi vielä parempi. Oppilaat pitävät tanssimisesta ja tanssi voidaan käydä esittämässä toiselle ryhmälle. Sen jälkeen kuunnellaan muita tanssiosia. Osia voi soittaa esimerkiksi ranskalaisesta sarjasta, orkesterisarjasta, sellosarjasta ja viulupartitasta. Oppilaat tunnistavat, mistä sarjasta on kyse. He miettivät lisäksi, onko tanssi tasa- vai 3-jakoinen, hidas vai nopea sekä kuvailevat tanssia yleisesti.

Konsertto grossoon tutustuminen

Kappaleena on Arcangelo Corellin Concertto grosso g-mollissa, Op.6, No 8 "Joulukonsertto" osa 4. Vivace. Selvitetään, mitä tarkoittaa concertino- ja tutti-ryhmä. Oppilaat valitsevat consertino- tai tutti-ryhmän ja mitä soitinta soittavat. Kuunnellaan kappale silmät kiinni ja esitetään soittajia pantomiimina musiikin soidessa. Jutellaan siitä, miltä tuntuu kuunnella musiikkia silmät kiinni. Pystyykö oppilas keskittymään kuunteluun paremmin? Kasvavatko korvat, kun näköaisti ei häiritse kuuntelua? Kuunnellaan sama musiikki vielä uudestaan silmät kiinni.

Muodon hahmottamista

Ennen sonaattimuotoon tutustumista voi tehdä muotoon liittyvän harjoituksen käyttämällä oppilaille tutumpaa musiikkia. Esimerkiksi käy Aikakoneen Hiljaisuus-kappale.
Oppilaat kirjoittavat paperilapuille kevyen musiikin muotoa kuvaavat termit (intro, A, B, C, soolo, coda, joista A, B ja C useampaan kertaan).
Opettaja soittaa kappaletta ja oppilaat laittavat pienissä ryhmissä laput kappaleen muodon mukaiseen järjestykseen. Kappale kuunnellaan uudestaan ja järjestys tarkistetaan. Tämän jälkeen siirrytään sonaattimuotoon ja katsotaan www.teoria.com (-tutorials – music forms) –sivuston sonaattiesimerkki. Jutellaan kadenssien merkityksestä musiikissa. Etsitään kuunnellen kadensseja ja tunnistetaan sonaattimuoto Mozartin 40. sinfonian I osasta.

Beethoven ja 6.sinfonia

Katsotaan ja kuunnellaan Disneyn Fantasiasta (1940) Beethovenin 6. sinfonia. Keskustellaan, miten kuva vaikuttaa musiikin kuunteluun ja minkälaisen tarinan Disney on kehittänyt Beethovenin musiikin pohjalta.

Sibeliuksen 1. sinfonia

Oppilaat saavat netistä sinfonian osien kuvaukset, jotka ovat lyhennelmiä www.sibelius.fi -sivuston tekstistä. Opettaja lukee 1. osan kuvauksen ja kuunnellaan 1. osa. Keskustellaan siitä, pitikö tekstin kuvaus paikkansa. Opettaja lukee 2. osan kuvauksen, se kuunnellaan ja kuvauksesta ja sen paikkansapitävyydestä keskustellaan. Viimeiset osat kuunnellaan suoraan ja oppilas saa itse valita, lukeeko tekstin vai ei. Keskustellaan tekstin lukemisen vaikutukseen kuunteluun.

Smetana: Moldau ja ohjelmallisuus musiikissa. (Leena Marila)

Smetanan Moldau kuvaa joen muuttumista pienistä vuoristopuroista mahtavaksi joeksi, joka kiemurtelee läpi maaseudun ja lopulta päätyy kylien ja pikkukaupunkien kautta Prahaan. Oppilaan monisteessa kuvaillaan joen ohittamat paikat satunnaisessa järjestyksessä. Kappale kuunnellaan ja oppilaat tunnistavat musiikin kuvaaman järjestyksen.

Kansallisromantiikka – Böömi

Bedrich Smetanan orkesterisarja Má vlast (Isänmaani) on romantiikan ajan hienoimmista kansallisromanttisista teoksista. Smetana sävelsi sarjan osat vuosina 1872-1879, jolloin hän kuuroutui täydellisesti. Sarjassa on kuusi osaa. Smetana kuvaa musiikissaan vanhoja böömiläisiä tarinoita, maisemia ja maalaiselämää. Moldau on sarjan tunnetuin osa ja se on sävelmaalaus Böömin suurimmasta joesta Vltavasta (Moldau). Vtava on Tsekin pisin joki ja Elben sivujoki.

Moldau
Aluksi huilut ja myöhemmin muut puupuhaltimet maalaavat soljuvin kuvioin mielikuvan kahdesta kimaltavasta lähteestä. Näistä saavat alkunsa vuoristopurot, jotka virtaavat iloisesti pitkin vuoren rinnettä. Matkan varrella niihin yhtyy muita puroja, jotka vähitellen muodostavat Moldau-joen.

Joki kuvataan jousien vuolaalla teemalla

Joki halkoo maalaismaisemaa ja ohittaa monenlaisia tapahtumia ja paikkoja. Kuuntele ja yritä selvittää, missä järjestyksessä seuraavat asiat tapahtuvat:

    Maalaishäät. Moldau ohittaa vuoristokylän, jossa vietetään maalaishäitä. Hääväki tanssii böömiläistä kansantanssia.
    Vysehradin linna. Moldau saavuttaa Prahan kaupungin ja tervehtii Vysehradin linnaa.
    Metsästys. Matkan varrella kuullaan metsästystorvien fanfaareja.
    Kuutamo ja keijukaistanssi. Kuun säteet leikittelevät Moldaun öisillä aalloilla keijukaisten tanssiessa utuista tanssiaan. Kuutamoa kuvaa jousien aihe, keijukaisia huilujen ja klarinettien kuviointi.
    Kosken pauhua.

 

Jousitekniikoita

Oppilaitoksen viulunsoitonopettaja esittelee erilaisia jousitekniikkoita ja oppilaat tekevät siitä muistiinpanoja. Sen jälkeen oppilaat ja mupeopettaja yrittävät yhdessä bongailla niitä Paganinin Kapriiseista. Tehtävä on haastava ja jousisoittajat ovat tärkeitä tietäjiä tässä tehtävässä.

Viulunsoittotapoja:

Legato / Detache
Staccato (erotellen)
Martellato (vasaroiden)
Spiccato / Sautille (irrottaen)
Huilu- eli flageolettiäänet
Con sordino (vaimentaen)
Pizzicato (näppäillen, myös vasemman käden pizzicato)
Ricochet (jousen hyppyyttäminen kielillä)
Pariäänet
Akordit
Arpeggio
Tremolo

Johdatus oopperaan (Leena Marila)

Oppilailla on suomennos Verdin La traviatan alusta. Kuunnellaan kohta Cd:ltä. Opettaja kysyy muutaman kommentin: Pysyitkö tarinassa mukana? Minkälaisen tunnelman musiikki loi kohtaukseen? Katsotaan sitten sama kohta DVD:ltä ja keskustellaan, mikä ero näillä kahdella tavalla seurata oopperaa on. Harjoitus selventää sitä, että ooppera on kokonaistaideteos, johon kuuluu musiikin lisäksi tärkeänä osana puvut, lavasteet, esiintyjän ilmeet jne.

Ooppera

Tehtävä 1: Kuuntele Verdin opperasta La traviata ("Hairahtunut nainen") ensimmäinen kohtaus ja yritä seurata samalla librettoa.

La traviatan alkutapahtumat: Hidas ja surumielinen orkesterijohdanto vie esiriipun noustessa keskelle iloista juhlahälinää. Alfredo ja Violetta ylistävät viiniä ja rakkautta, jotka sulostuttavat ohikiitävää hetkeä. Alfredo tunnustaa rakastavansa Violettaa, joka tarjoaa vain ystävyyttään.

Libretto:

Huone Violettan talossa. Violetta istuu sohvalla ja puhuu lääkäri Grenvilille ja muille ystäville, jotka käyskentelevät talossa. Jotkut vieraista menevät vastaan uusia vieraita, joiden joukossa on paroni Douphol (Violettan suojelija) ja Flora, joka on markiisi d'Oblignyn käsipuolessa.
Kuoro: On kauan kun viimeksi saimme kutsun. Olemme pelanneet korttia Floran luona, aika rientää pelatessa.
Violetta: (menee vieraita vastaan) Flora, rakas ystäväni, illasta tulee iloisempi kun olet täällä. Nostetaan malja ja nautitaan.
Flora ja Markiisi:Voitko olla iloinen?
Violetta: Minun täytyy olla. Uskon että nautinto parantaa kaikki vaivani.
Kaikki: Kyllä nautinto parantaa elämää
Gastone (varakreivi): Alfredo Bremont, hyvä neiti, on teidän suuri ihailijanne, ja yksi parhaista ystävistäni.
Violetta: (antaa kätensä Alfredolle, joka suutelee kättä) Kiitos, varakreivi, tästä suuresta huomionosoituksesta.
Markiisi: Alfredo, ystäväni!
Alfredo: Mitä kuuluu markiisi?
Gastone: (sanoo Alfredolle) Enkö kertonutkin sinulle, että täällä ystävyys ja nautinto kulkevat käsi kädessä?

(palvelijat ovat kattaneet illallispöydän)

Violetta: (palvelijoille) Onko valmista? (palvelija nyökkää) Istukaa alas ystävät, ja avatkaa sydämenne toisillenne.
Kaikki: Sanoit hyvin, viini on ystävämme, joka lennättää surut pois. Avataan sydämemme toisillemme.
Gastone: (pehmeästi Violettalle) Alfredo ajattelee vain sinua.
Violetta: Pilailet.
Gastone: Kun olit sairaana, hän tuli tänne joka päivä kysellen sinua.
Violetta: Ole hiljaa, en merkitse hänelle mitään.
Gastone: Kerron vain totuuden.
Violetta (Alfredolle) Onko se totta? Mutta miksi, en ymmärrä?
Alfredo: (huokaisten) Kyllä, se on totta.
Violetta: (Alfredolle) Olen kiitollinen sinulle. (Sanoo paronille:)Et koskaan tehnyt yhtä paljon vuokseni, paroni.
Paroni: Olen tuntenut sinut vain vuoden.
Violetta: Hän on tuntenut minut vasta viisi minuuttia.
Flora (paronille, hiljaa) Olisit ollut vain hiljaa.
Paroni: (Floralle, hiljaa) Tämä nuori mies harmittaa minua.
Flora: Miksi? Minusta hän on hurmaava.
Gastone: (Alfredolle) Et ole vielä juurikaan avannut suutasi.
Markiisi: (Violetalle) On neidin oikeus kadottaa miehen puhekyky.
Violetta: (kaataa juomaa Alfredolle) Olen Hebe, joka kaataa viiniä.
Alfredo: Ollos yhtä kuolematon kuin hän.
Kaikki: Juodaan!
Gaston: Nyt Baron, voisitko laulaa laulun tai lausua runon juhlistamaan tätä hetkeä? (Paroni puistaa päätään, Gastone kääntyy kohti Alfredoa) Tai sinä?
Kaikki: Kyllä, kyllä, laula juomalaulu!
Alfredo: Muusani ei hymyile minulle. Minulla ei ole inspiraatiota.
Gastone: Pyydä häntä, maestro!
Alfredo (Violettalle) Miellyttäsikö lauluni sinua?
Violetta: Kyllä.
Alfredo: (nousten) Kyllä? Annoit innoituksen lauluun.
Markiisi: Kuunnelkaa nyt...
Kaikki: Kuunnelkaamme laulajaa!
Alfredo: Juodaan iloiselle juhlalle... missä kauniit kukkaset kukkivat... päihdyttävälle tuotteelle, juodaan... rakkauden väristyksille, noille kaunille silmille, jotka lävistävät sydämen. Juodaan rakkaudelle – viiniä, joka lämmittää suudelmamme.
Kaikki: Juodaan rakkaudelle – viiniä, joka lämmittää suudelmamme.

Tehtävä 2: Katso sama pätkä dvd:ltä. Miten kuuntelukokemuksesi muuttui?

Opiston omia konsertteja, YMT

Yleisen musiikkitiedon ryhmät ovat hyvää yleisö soitonopettajien ja opiston ulkopuolelta tulevien muusikoiden konsertteihin. Yhteistyössä konserttiajankohta voidaan sopia kaikille tahoille sopivaksi, jopa varsinaisen oppitunnin ajalle. Kun tunnilla käydään etukäteen konserttiohjelma läpi kuunnellen ja musiikin taustoihin tutustuen, oppilaat saavat konsertista enemmän irti. Lisäksi opettaja voi antaa oppilaille kysymyksiä, joita käsitellään konsertin jälkeen tai oppilaita voi pyytää kirjoittamaan konsertista arvion.

Konsertit netissä

Ymt-ryhmän kanssa voi"mennä konserttiin" omassa luokassa netin kautta, koska RSO:n radioidut ja televisioidut konsertit ovat kuukauden ajan katsottavissa Yle Areenalla.

Tsaikovskin tunnetuimmat teemat (Leena Marila)

Oppilaat saavat monisteen, jossa on nuoteille kirjoitettuna Tsaikovskin tunnetuimpia teemoja ja kyseisten kappaleiden nimet satunnaisessa järjestyksessä. Oppilaat selvittävät kotona, mistä kappaleista teemat ovat. Apuna voi käyttää nettiä tai levyjä. Seuraavalla tunnilla kappaleet kuunnellaan ja kisataan siitä, kuka oppilaista kykenee nopeimmin tunnistamaan, mistä kappaleesta on kyse.

Barokin tanssisarja

Barokin aikana tanssittiin paljon ja tanssitaito oli erittäin tärkeä aateliston keskuudessa. Tansseja harjoiteltiin päivittäin jopa tunteja. Moniosaisen sarjan taustalla on seurapiiri- ja kansantansseja. Säveltäjät tyylittelivät tansseja ja tekivät musiikista monimutkaisempaa. Tanssien perusluonne pysyi samana, mutta musiikki muuttuivat rikkaammiksi, kun melodiaa koristeltiin ja lisättiin väliääniä. Samalla tanssisarjat siirtyivät konserttisaleihin vain kuunneltavaksi.

Tanssisarja muodostuu vuorottelevista nopeista ja hitaista osista. Tanssisarjassa on neljä perustanssia: allemande, courante, sarabande ja gigue. Sarjoihin lisättiin muitakin tansseja (esim. menuetti, poloneessi ja bourrée) ja kappaleita, jotka eivät ollenkaan olleet tansseja (preludi, fantasia ja toccata).

Bach sävelsi useita sarjoja: mm. viisi ranskalaista sarjaa kosketinsoittimelle, jotka hän omisti vaimolleen Anna Magdaleenalle, kuusi soolosellosarjaa, kaksi viulupartitaa ja neljä orkesterisarjaa.

Bach: Ranskalainen sarja No 5 G-duuri BWV 816
Bach: Soolosellosarja No 1 G-duuri BWV 1007
Bach: Viulupartita No 2 d-mollli BWV 1004
Bach: Orkesterisarja No 1 C-duuri BWV 1066
Bach: Orkesterisarja No 2 h-molli BWV 1067


Tehtävä

*Tunnista, mikä osa on Bachin soolosellosarjasta, viulupartitasta, orkesterisarjasta ja mikä ranskalaisesta sarjasta
*Kuuntele ja kerro onko osa mielestäsi hidas vai nopea, entä tasa- vai kolmijakoinen?
*Kuvaile jokaista osaa. Voit tehdä myös vertailua osien kesken.

Allemande

Courante

Sarabande

Gavotte

Bourree

Gigue

Musiikin historian aikajana, Ymt

http://anniemupe.com/images/aikajana1.jpg ja http://anniemupe.com/anniemupe/)
Oppilaat tekevät n. 3 hengen ryhmissä musiikin historian aikajanan omien tietojensa pohjalta. Jana voi olla esim. ajan laskun alusta nykypäivään. Janalle pyritään sijoittamaan säveltäjiä, musiikin esittäjiä, musiikkityylejä, aikakausia ja myös historian tapahtumia. Tehtävä on haastava ja mielenkiintoinen. Oppilailla on toisaalta yllättävän paljon tietoja ja toisaalta aukkoja tiedoissaan. Harjoituksen jälkeen on hyvä alkaa selvittämään aukkokohtia.
Lukuvuoden aikana aikajanalle lisätään opeteltuja asioita ja oppilaiden soittamia kappaleita. Tai lukuvuoden lopussa janaa täydennetään vuoden aikana opituilla asioilla. Samalla tulee kerrattua opitut asiat.

Perus- ja musiikkiopistotaso

Stravinskyn Kevätuhrin soittaminen (YMT, YMT mo)

Kuunnellaan Stravinskyn Kevätuhrista eri katkelmia ja keskustellaan Stravinskyn musiikista. Opetellaan taputtamaan Kevätuhrin " The Spring Divinations, Dances of the pretty Maidens" -osan kahdeksasta ensimmäisestä tahdista jousiston rytmiikka. Harjoitellaan aluksi hitaasti rytmi aksentointeineen kuntoon ja kiihdytetään sitten vähitellen tempoa. Kun taputus alkaa sujua, siirrytään soittamaan katkelma soittimilla. Jaetaan soinnun sävelet eri soittimien kesken.

Meriläisen Riviravin osan 2, Kaanon, soittaminen (YMT, YMT mo)

Kappale on yhdelle pianistille, mutta soittamisen helpottamiseksi stemmat voi jakaa siten, että kukin pianisti soittaa vain yhtä stemmaa ja melodiasoittajille stemmat voi jakaa sen mukaan, mikä kullekin soittimelle sopii parhaiten äänialan puolesta.
Kaanonin soittamisen jälkeen voi etsiä Riviravin rivin ja kirjoittaa originaalirivin ravun, peilin ja peilin ravun.

Esimerkki erilaisiin sointiväreihin pohjautuvan improvisatorisen kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Pyysin oppilaita kysymään omalta soitonopettajalta, millaisin erilaisin soittotavoin omaa soitinta voi soittaa. Osa oppilaista oli kysynyt opettajaltaan, osa ei. Seuraavalla tunnilla tutustuimme soitinkirjojen avulla erilaisten soittotapojen ja sointivärien toteuttamistapoihin ja kuuntelimme niihin liittyviltä CD-levyiltä ääninäytteitä. Tämän tunnin jälkeen useampi oppilas oli keskustellut soitonopettajan kanssa asiasta ja saanut ohjeita erilaisten soittotekniikoiden toteuttamiseen.
Kun erilaisiin soittotapoihin oli tutustuttu soitinkohtaisesti, alettiin seuravalla tunnilla improvisoida erilaisia sointivärejä hyödyntäen. Osa ryhmistä keksi improvisoinnin lähtökohdaksi tarinan tai tunnelman, jonka pohjalta he alkoivat improvisoida. Osa ryhmistä päätyi toteuttamaan kappaleen useita kertoja lähes samalla tavalla ja kappale kirjoitettiin muistiin sanallisena tai graafisena partituurina. Improvisaatio äänitettiin jokaisella tunnilla Garage Bandillä muistiin seuraavaa tuntia varten.
Nykymusiikkityylisten, improvisatoristen sävellysten tekemisen tavoite yleisen musiikkitiedon tunnilla on auttaa oppilaita helpommin lähestymään ja ymmärtämään nykymusiikkia. Itse keksimisessä tavoite ei ole, että oppilaat keksivät kuunneltujen sävellyksien kaltaisia sävellyksiä, vaan että sävellykset ruokkisivat oppilaiden mielikuvitusta erilaisista musiikintekotavoista.
Seuraavassa taulukossa on listattuna muutamilla soittimilla erilaisia soittotapoja, joita voi soittaa Perustaso 1 -tutkinnon tasoinen soittaja.

 

  Huilu erilaiset puhallusäänet, foneettiset äänteet soittimen sisään, läppäkolinat, tongue ram, jet whistle, flutter tongue, glissandojen ja trillien soittaminen pelkällä suukappaleella liu'uttamalla sormea putkessa
  Oboe erilaiset puhallusäänet, foneettiset äänteet soittimen sisään, läppäkolinat, slap tongue ilman rööriä
  Klarinetti erilaiset puhallusäänet, foneettiset äänteet soittimen sisään, läppäkolinat, glissandojen ja trillien soittaminen pelkällä suukappaleen ja  viritysputken yhdistelmällä liu'uttamalla sormea putkessa
  Käyrätorvi ja trumpetti erilaiset puhallusäänet, flutter tongue ilman sävelkorkeutta, tremolo kynnellä instrumentin kelloon, slap tongue, sordiino
  Patarummut glissando patarummuilla, preparointi laittamalla patarummun kalvon päälle alumiinifolio sekä sen päälle ketju
  Viulu ja alttoviulu col legno tratto kielten suuntaisesti lähes koko otelaudan alueella, kynsipizzicato, huiluäänet, rikki prässätty ääni, eripituiset glissandot, jousidétaché, jossa sormet liikkuvat otelaudalla niin nopeasti kuin mahdollista, mutta jousi ja sormet ovat epäsynkronissa keskenään
  Sello ja kontrabasso col legno tratto kielten suuntaisesti lähes koko otelaudan alueella, col legno gettato ja battuto, huiluäänet, rikki prässätty ääni, eripituiset glissandot, Bartók-pizzicato

 

Kuuntelutehtäviä

Kenttätekniikan vertaaminen sateen ropinaan (Tapani Länsiö)(YMT, YMT mo)

Kuunnellaan sateisena päivänä sateen ääntä. Oppilaiden havaintoja sateesta:
− epäsäännöllisyys, rytmi muuttuu koko ajan; tihentymiä / harvoja jaksoja; yksittäisiä pisaroita/ ryppäitä
− tulee välillä erilainen soundi riippuen siitä, millaiseen pintaan pisara osuu
− sade ei kovinkaan tasainen, mutta jatkuu tasaisesti eteenpäin
− jos sade kiihtyy, niin ääni voimistuu
− tasaista kuhinaa, väliin yksittäisiä voimakkaampia pisaroita

Kuuntelutehtävä kotiin (YMT, YMT mo)

Oppilaille annetaan kotiin kuunneltavaksi lista kappaleita (esim. opettajan valmiiksi tekemä Spotify-lista). Kunkin kappaleen osalta pitää vastata seuraaviin kysymyksiin kirjallisesti:
1) Kommentteja sävellyksen kokoonpanosta
2) Kuvaile musiikkia, musiikin esitystapaa, musiikin tyyliä, mitä musiikista tulee mieleesi?
3) Oliko sävellys mielestäsi onnistunut? Miksi / Miksi ei?
4) Mitä itse pidit teoksesta?

Variaation analysointi ja oman variaation improvisointi (YMT, YMT mo)

Tunnin aluksi keskustellaan klassismin ajan variaatioista ja improvisoinnista. Kuunnellaan nuotin kanssa Beethovenin "6 easy variations in G" ja analysoidaan nuotista seuraavia asioita:

Teema: 8+8 tahtia pitkä. Molemmat puoliskot kerrataan. Lasketaan myös kahden seuraavan variaation tahdit ja todetaan tahtimäärän säilyvän eli kyseessä on tiukka variaatio.

Var.1: Rytminä 1/16 -osaliike. Melodiassa runsaasti kromatiikkaa, esim. tahdin 9 d-säveltä lähestytään alapuolelta cis:n ja yläpuolelta e:n kautta.

Var.2: Rytminen muuntelu trioleilla. Melodiassa murtosointuliikettä.

Var.3: Melodiassa paljon asteikkokulkua. Melodia on yksinkertaistettu ja se soitetaan oktaaveissa. Variaation jälkimmäisen puoliskon loppupuolella on diskantissa dominanttiurkupiste.

Var.4: Mollimuunnos, jossa tempo muuttuu hitaammaksi ja rekisteri matalammaksi. Melodia soitetaan oktaaviunisonona trillikuvioin koristeltuna. Kaksoispisteet ovat viittaus barokin ranskalaiseen alkusoittoon. Variaation jälkimmäinen puoli on synkopoitu.

Var.5: Toonikaurkupiste ja dominanttiurkupiste vaihtelevat. Väliäänellä on tärkeämpi rooli, minkä vuoksi tässä variaatiossa on kolme itsenäistä ääntä.

Var.6: Virtuoosinen loppuhuipentuma, jossa asteikkokulut ja arpeggiokulut vuorottelevat. Rytminä on 1/32-osaliike.

Coda: 14 tahdin pituinen coda on koonta lähes kaikista aiemmista sävellyksen elementeistä. Voidaan katsoa, mihin variaatioon kukin codan tahti viittaa.

Analysoinnin jälkeen oppilaat valitsevat yhdessä kappaleen (esim. Ukko Nooa tai Hyvästi jää talvinen sää), johon ryhmä alkaa improvisoimalla keksiä erilaisia variaatioita käyttäen mm. edellämainittuja variointikeinoja. Harjoituksen avulla voidaan opetella myös modulaatio rinnakkaismolliin mollin viidennen asteen soinnun kautta ja takaisin duuriin duurin viidennen asteen kautta. Harjoitus kehittää korvakuulosoittoa, jos kappaleen melodia ja soinnutus opetellaan ilman nuotteja. Improvisoinnit kannattaa äänittää esim. Garage Bändillä muistiin seuraavaa tuntia varten, jos variaation tekoa halutaan jatkaa vielä seuraavalla tunnilla.

Esimerkki klustereihin pohjautuvan yhdessä improvisoidun kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Määrittelin oppilaille käsitteen klusteri, minkä jälkeen oppilaat soittivat minun kirjoittamiani klustereita. Sitten oppilaat keksivät itse erilaisia klustereita, jotka myöhemmin soitettiin yhdessä. Kuuntelunäytteenä kuuntelimme partituurin kanssa Pendereckin teoksen Tren-Valituslaulu Hiroshiman uhreille, josta analysoimme erilaisia klustereita. Analysoinnin jälkeen oppilaat keksivät ja tekivät itse graafisen partituurin kollektiivisävellykseen, jossa käytettiin lähinnä klustereita. Partituurin pohjalta oppilaat improvisoivat sävellyksen.
Graafista partituuria tehdessä kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin klusterin ominaisuuksiin:
− kuinka laaja klusteri on?
− missä rekisterissä?
− millä sointivärillä/sointiväreillä se soitetaan?
− miten siirrytään seuraavaan klusteriin?(glissandolla / yhtäkkisesti / vähitellen vaihtaen yksi ääni kerrallaan seuraavaan)
− millä nyanssilla klusteri soitetaan?
− mihin suuntaan klusterista voi edetä?
− viereisiin säveliin puoliaskel tai kokoaskel
− pieni hyppy ylös
− pieni hyppy alas
− iso hyppy eri rekisteriin ylös
− iso hyppy eri rekisteriin alas

Esimerkki minimalistisvaikutteisen improvisatorisen kappaleen synnystä (YMT, YMT mo)

Kuuntelimme tunnin aluksi minimalistisia sävellyksiä, mm. Philip Glassin Metamorphosis Five ja Two Pages sekä Terry Rileyn In C partituurin kanssa. Kuuntelun jälkeen soitimme oppilaiden kanssa In C:tä. Soittimeksi oppilaat voivat valita oman soittimensa tai jonkun luokkasoittimista. In C:n soittamisen jälkeen oppilaat keksivät yhdessä oman minimalistisen kappaleen.
Eri ryhmät toteuttivat minimalistisen kappaleen eri tavoin. Toiset halusivat improvisoida In C ‑sävellyksen hengessä. Toiset taas halusivat ensin keksiä sointusatsin, jonka pohjalta he keksivät säestyskuvion ja melodian. Kollegani Tapio Lappalaisen ryhmä oli tehnyt In C -pastissin siten, että kukin oppilas keksi muutaman tahdin melodiapaloja In C -tyylisesti, minkä jälkeen palaset laitettiin yhteen ja soitettiin In C:n tapaan.

Erilaisia soittotapoja

 

 

 

Kirjallisuutta

Seuraavassa on listattuna soitinkirjallisuutta nykysoittotekniikoista:

Carin Levine & Christina Mitropoulos-Bott: The Techniques of Flute Playing 1 & 2
Peter Veale & Claus-Steffen Mahnkopf: The Techniques of Oboe Playing
Mikko Raasakka: Exploring the Clarinet
Phillip Rehfeldt: New Directions for Clarinet
Pascal Gallois: The Techniques of Bassoon Playing
Bruno Bartolozzi: New Sounds for Woodwind
Douglas Hill: Extended Techniques for the Horn
Stuart Dempster: The Modern Trombone
Karl Peinkofer & Fritz Tannigel: Handbuch des Schlagzeugs
Patricia & Allen Strange: The Contemporary Violin
Bertram Turetzky: The Contemporary Contrabass