OMA MUSIIKKI

Oman musiikin tekeminen

Oman musiikin tekeminen, taso 1

Rytminlaadintaa

Oman musiikin tekeminen, taso 2

Oma mollimelodia

Melodian keksimisen alkuharjoitus mollissa

Oman musiikin tekeminen, taso 3

Ideoita oman musiikin tekemiseen, taso 3

Clapping musicista omaan rytmisävellykseen, taso 3

Pizzarytmit, taso 3

Sointukiertoja, taso 3

Rytmisoitinsävellys, taso 3

Melodian keksiminen sointukulkuun, taso 3

Kesäbiisi, taso 3

Ketjusävellys mollissa (Pt 2)

Pachelbelin Kaanon (Solfa I)

Ideoita ryhmäsävellyksen tekemiseen (Pt 3)

Oman mollimelodian tekeminen, 2-3-taso

Säestyssointuihin melodian keksiminen, 2-3-taso

Oma kappale, 3-taso

Variaation tekeminen, 3-taso

Oman sointujakson tekeminen, 3-taso

 

Oman musiikin tekeminen, taso 1

Oppilaat laativat yksinkertaisen, kahden tahdin mittaisen rytmin (esim. taa taa titi taa titi taa taa taa) alle solfa-merkit (esim. so-la-mi). Jokainen esittää kappaleensa keyboardilla muulle luokalle, joka kirjoittaa kuullun perusteella solfat paperille (melodiadiktaatti). Alkuvaiheessa rytmin olisi hyvä olla jokaisella sama, jotta esitys onnistuisi ja solfien kuunteluun olisi helpompi keskittyä. Voidaan esim. vertailla, kuinka moni tuli keksineeksi aivan saman melodian.

Rytminlaadintaa

Keksitään oma rytmi, jossa tahtien määrä on sovittu kaikille samaksi, n. 2-4 tahtia. Jokainen esittää rytmisävellyksensä muulle luokalle ja opettaja kirjoittaa kaikki rytmit taululle allekkain. Sitten rytmit esitetään päällekkäin, eli jokainen esittää omansa. Ennen esitystä voidaan sopia erilaiset äänenvoimakkuudet ja esitystavat eri rytminuoteille. Pyritään esittämään ilmeikkäästi.

Muodostetaan rytmimaisema: tukeudutaan edelliseen tehtävään, jossa taululla on nähtävissä jokaisen oppilaan keksimä oma rytmi allekkain piirrettynä ja josta pystyy havainnollistamaan minkälaista rytmimaisemaa haetaan: jokaisen on tehtävä ikioma, erilainen rytmi kuin naapurilla.


ohjeet:
1. rytmimaisema
-ajattele jokin numero 1, 2, 3 tai 4 (älä neuvottele naapurin kanssa)
-ajattele taa tai titi
Sovitaan neljän tahdin mittaisesta maisemasta. Opettaja lyö yhden tahdin tyhjää ja sen
jälkeen oppilaat esittävät oman valintansa tietyllä tahdinosalla. Sama toistetaan pelkästään
taputtamalla sovitulla tavalla taat ja titit, tässä vaiheessa kehotus, että halutessaan voi vaihtaa omaa numeroa ja taata ja titiä.
2. äänimaisema
-ajattele 1, 2, 3 tai 4
-valitse itsellesi jokin ääni – ihan mikä tahansa ja ihan miten vain tuotettu
suulla/käsillä/lyönti/pamaus/äännähdys/sana....


Oman musiikin tekeminen, taso 2

Opettaja laatii neljän tahdin mittaisen melodian alun. Oppilaat jatkavat sen loppuun (4 tahtia) työskennellen itsenäisesti kuulokkeet korvilla keyboardin ääressä. Ohjeiksi voidaan antaa esim. tietty ambitus, tietyt rytmit, jokaisen tahdin aloitussävel, päätössävel jne., tai oppilaat saavat työskennellä vapaasti, kuitenkin niin että osaavat esittää säveltämänsä lopun joko keyboardilla tai laulamalla tai omalla soittimella. Oppilaat tulevat ennen esitystään kirjoittamaan melodiansa taululle/kalvolle niin, että muu luokka voi seurata esitystä ja mahdolliset epätarkkuudet voidaan oikaista yhdessä.

Oma mollimelodia

Opettaja kirjoittaa taululle neljän tahdin melodian alun mollissa (3/4), johon keksitään itse loppu jotakin molliasteikkoa käyttäen.

Melodian keksimisen alkuharjoitus mollissa

Luonnollista molliasteikkoa on harjoiteltu siten, että oppilaat ovat liikkuneet vapaasti tilassa laulaen ensin äänenavaustyyppisesti asteikkoa alaspäin (tai ylöspäin). Omilla sanoilla tai vain eri vokaaleilla asteikkoa ylös ja alas yhteisessä rytmissä. Sama kaanonissa tai sitten, että jokainen saa lähteä kun haluaa.
-> omilla rytmeillä
-> saa mennä ylös ja alas aina sen verran kun haluaa
-> jokainen keksii omia fraaseja (kaikki samanaikaisesti)
-> pareittain musiikillista "juttelua" fraaseilla.

Oman musiikin tekeminen, taso 3

Melodian laatiminen sointujen pohjalta. Esimerkkinä Ahti Sonnisen rytmileikki (valmiiksi rytmitetty loru) Antaa auringon vaeltaa (Sonninen-Räisänen-Naukkarinen: Laulan ja soitan, koulun musiikkikirja v. 1958, s. 336)

Lorun rytmien päälle suunnitellaan kerran toteutuva sointukierto I IV V7 I. Rytmit ovat jonkin verran hankalia: taa, titi, ti taa ti, tiritiri, tiriti ja tiiri. Oppilaita ohjeistetaan melodianlaadinnassa aloittamaan jollain kolmisoinnun sävelellä, päättämään perussäveleen, valitsemaan iskuisille tahdinosille jonkun soinnun sävelistä, välttämään isoja hyppyjä, harrastamaan nopeissa rytmeissä sävelen toistoa jne.

Ideoita oman musiikin tekemiseen, taso 3

Clapping musicista omaan rytmisävellykseen, taso 3

1. Yksi taputtaa rytmin tavallisesti kaksi kertaa, muut toistavat. Kaksi solistia taputtavat saman rytmin toisella tavalla (esim. kuppitaputus), muut toistavat.

2. Kumulatiivisuus: rivissä reunimmainen aloittaa rytmin taputtamisen reisiin, tahdin välein seuraava mukaan. Kun viimeinen mukana, ensimmäinen vaihtaa toiseksi kehorytmiksi jne. Seuraavaksi mukaan jalat kolmelle iskulle (1., 3. 6.). Lopuksi pelkät jalat.

3. Kaanon rivissä yksi kerrallaan kahden iskun välein. Loppuun merkistä rytmi kerran unisonossa, jalat tömistävät mukana.

Pizzarytmit, taso 3

Tehdään sävellys pizzaohjeen lauseista keksityistä sanarytmeistä: kootaan sanarytmeistä intro niitä eri tavoin puhuen ja kuiskaten, siirretään ne kehorytmeiksi ja muokataan rytmejä aiemmilla tunneilla opituilla tavoilla. Keksitään kaksi erilaista melodiaa omaan rytmiin mollipentatonisella asteikolla. Tehdään melodioille säestysstemmoja tai yksinkertainen sointupohja omilla soittimilla, esim. borduna toimii hyvin. Voidaan lisätä myös rytmisoittimia, jos ryhmä on iso. Kappaleessa voi olla myös improvisoitu osuus. Oppilaat saavat itse ideoida kaikki vaiheet ja keksiä kappaleen rakenteen, kun palaset on saatu valmiiksi.

Sointukiertoja, taso 3

Rytmisoitinsävellys, taso 3

- Tehdään sävellys rytmisoittimilla: kootaan A-osan komppi niin, että yksi aloittaa sovitussa tahtilajissa oman rytminsä, johon muut tulevat vuorotellen mukaan sopivalla täydentävällä rytmillä. Neljän tahdin välein kukin vuorollaan soittaa fillin omalla soittimellaan, muilla tahdin mittainen tauko. Merkistä jokainen soittaa keksimänsä kaikurytmin soolo-tutti. Kaikujen jälkeen jatketaan vielä komppia, jonka väliin ja loppuun soitetaan yhdessä keksitty yhden tahdin mittainen breikki (sanarytmi auttaa muistamaan). Kootaan vielä B-osaan erilainen komppi ja toinen breikki. Oppilaat saavat päättää kappaleen lopullisen rakenteen ja antaa sille nimen.

Melodian keksiminen sointukulkuun, taso 3

Monisteeseen on kirjoitettu eri duureissa neljä lyhyttä bassokulkua valmiiksi. Tunnistetaan basson sävelistä asteet (vain perusmuotoisia sointuja), kirjoitetaan kolmisoinnut g-avaimelle ja muutetaan soinnut lähekkäisiksi käännöksiksi. Soitetaan joku sointukuluista sovitussa tahtilajissa. Keksitään melodia, joka sopii sointukulun päälle, ohjeena käyttää sointujen säveliä ja kulkuja niiden välillä. Kokeillaan ensin hyräillen pianon säestyksen päälle, ohjeena valita ensin yksi I asteen soinnun sävelistä ja muuttaa sitä tarvittaessa johonkin suuntaan kun sointu vaihtuu. Tehdään sama soittaen, vähitellen ääniä lisäten. Kirjoitetaan oma melodia.

Kesäbiisi (Pt3)

Oppilas kirjoitti paperille, mitä teki kesälomallaan. Sen jälkeen oppilas keksi tekstiinsä rytmin. Tässä vaiheessa oppilas muokkasi tekstiä tarpeen mukaan. Sanarytmiikka toi mukanaan vaihtuvia tahtilajeja, mm. 5/4, 5/8, 5/16, 3/8. Rytmien keksimisessä oppilailla oli mukana rytmilappu, jossa on kullekin rytmille apusanat.
Rytmin keksimisen jälkeen oppilas keksi kappaleeseen melodian koskettimiston tai oman soittimen avulla. Sitten hän keksi melodian lisäksi kappaleeseen esim. laulettavan kakkosäänen tai soinnutti melodian, jonka pohjalta hän keksi sointujen avulla säestyksen. Laulettavassa kakkosäänessä rytmiikka voi olla ykkösäänen kanssa erilainen, jolloin kakkosääneen voi keksiä omat sanat. Mukaan sovitukseen otettiin myös ryhmäläisten soittimia tai luokkasoittimia.
Jotta oppilaat pystyivät soittamaan toistensa kappaleita, kukin kirjoitti kappaleensa nuotin siististi puhtaaksi.
Kappaleet valmistuivat vähitellen. Kappaleet soitettiin tunneilla yhdessä sitä mukaa, kun ne valmistuivat ja äänitettiin Garage Bandillä. Monelle oppilaalle tämä oli ensimmäinen kerta, kun he soittivat vaihtuvia tahtilajeja.

Ketjusävellys mollissa (Pt 2)

Tehdään pieni ketjusävellys harmonisella molliasteikolla: jokainen keksii yhden tahdin mittaisen melodian 4/4 tahtilajissa, sovitaan että ensimmäinen aloittaa la:sta ja viimeinen lopettaa la:han. Soitetaan tahdit peräkkäin ilman taukoja. Yhteinen melodia voidaan lopuksi kirjoittaa taululle niin, että jokainen nuotintaa oman tahtinsa.

Pachelbelin Kaanon (Solfa I)

Kuunnellaan Pachelbelin Kaanonin alusta basso ja ensimmäiset melodiaäänet, kirjoitetaan päällekkäin ja tunnistetaan sointuasteet. Soitetaan Musiikin mestarit 7 -kirjan soitinsovitus kaanonista ja pohditaan, miten kaanon rakentuu. Keksitään omat kaanonmelodiat sointukierron pohjalta ja soitetaan ne päällekkäin niin, että jokainen tulee vuorollaan mukaan.

Ideoita ryhmäsävellyksen tekemiseen (Pt 3)

Ryhmäsävellys voidaan tehdä pienissä osissa useamman tunnin aikana. Tavoitteena on esittää sävellys musiikin perusteiden matineassa. Tunnin muu aihe voi liittyä asiaan, jota sävellyksessä seuraavaksi aiotaan käyttää (rytmi, melodia, soinnut).
Valitaan jokin ruokalaji, josta kaikki pitävät, ja haetaan netistä sen ohje. Reseptistä valitaan kullekin 2-3 hengen ryhmälle yksi lause, josta tehdään rytmi sovitussa tahtilajissa. Rytmiä muokataan ryhmässä eri tavoin, esimerkiksi tehdään rytmistä kaanon, kehorytmi tai tehdään rytmille vastarytmi. Esitetään rytmisovitukset peräkkäin.
Soitetaan rytmit rytmisoittimilla päällekkäin, josta saadaan kappaleelle komppi. Soitetaan väliin vuorotellen fillejä ja keksitään yhteisiä tahdin mittaisia breikkejä.
Rytmeistä tehdään melodioita sovitulla asteikolla omilla soittimilla tai laattasoittimilla. Voidaan keksiä myös sointukierto, jonka pohjalta melodiat tehdään. Yksi toimiva tapa on keksiä sovitussa sävellajissa ja tahtilajissa pieniä motiiveja tai riffejä, joita kootaan yhteen ja sovitetaan lisää. Toisiinsa sopivat melodianpätkät tai riffit voidaan ryhmitellä ja tehdä niistä kappaleen eri osia.
Oppilaiden keksimien sointukiertojen päälle keksitään pari erilaista melodiaa ja stemmoja eri soittimille sointusäveliä käyttäen. Soinnuille keksitään sopiva säestyskomppi ja rytmisoittimille säestysrytmejä aikaisempia sanarytmejä käyttäen. Äänitetään joka tunnin lopussa tietokoneelle uudet ideat, joita kuuntelemalla on helpompi jatkaa seuraavalla tunnilla.

Oman mollimelodian tekeminen, 2-3-taso

Harjoituksessa tutustutaan luontevan melodian keksimiseen. Tehtävä voidaan tehdä xylofoneilla, koskettimistolla tai omilla soittimilla.
Alkuharjoitus: Oppilaat istuvat piirissä soitinten kanssa. Jokainen soittaa vuorotellen 4 iskun mittaisen oman melodian. Opettaja voi antaa muutaman esimerkin. Jokainen keksii yhden omasta mielestään hyvän fraasin, ja ne esitetään. Pohditaan yhdessä, mikä fraasissa oli erityisen hyvää ja kannattaisiko jotain kohtaa vielä kehittää. Tehdään vuorotellen kysymys-vastaus-fraaseja.
Varsinainen tehtävä: Luo oma 4 fraasia pitkä melodia mollissa. Neljän fraasin melodiaidean voi esitellä Tuku tuku lampaitani –kappaleella (kysymys – auki jäävä vastaus – kysymys – päättävä vastaus). Kun melodia on valmis, oppilaat ottavat parin ja esittävät toisilleen omat melodiansa. He valitsevat toisen melodioista ja tekevät siihen säestyksen joko käyttäen I-, IV- ja V-asteen sointuja tai jollain muulla opettajan ohjaamalla tavalla. Lopuksi kappaleet esitetään koko ryhmälle. Kappaleet kannattaa myös äänittää.

Säestyssointuihin melodian keksiminen, 2-3-taso

auletaan Valli-Leinonen Perusaste 2-kirjasta s. 17 laulu 1. Mietitään, mitkä säestyssoinnut melodian perusteella kappaleeseen sopivat. Improvisoidaan laulaen säestyksen päälle.
*Keksitään vapaasti melodiaa.
*Lauletaan kolmisointuihin pohjautuvia melodiakulkuja.
*Lauletaan asteittaisia kulkuja.
*Kokeillaan erilaisia rytmejä.
*jne.

Oma kappale, 3-taso

Jokainen oppilas tekee lyhyen ja yksinkertaisen oman melodian. Seuraavaksi oppilas muuttaa melodian duurista molliin tai toisin päin alkuperäisestä riippuen. Melodian ei tarvitse noudattaa orjallisesti alkuperäistä, vaan muutos tehdään siten, että melodian molemmat versiot kuulostavat hyvältä.
Edellisestä harjoitteesta voi jatkaa siten, että oppilaat tekevät melodiaansa toisen äänen. Aluksi stemma voi perustua terssiin ja sekstiin. Kohtiin, joissa terssi tai seksti ei tunnu äänenkuljetuksen kannalta toimivalta ratkaisulta, lisätään yksittäisiä kvartteja ja kvinttejä tai dissonansseja, jotka pyritään purkamaan oikein.
Lisätään tarvittaessa säestyssoinnut ja mietitään, miten duuri- ja mollimelodiat sovitetaan yhteen. Harjoitellaan ja esitetään kappale sopivalla kokoonpanolla.

Variaation tekeminen, 3-taso

Kunnellaan Mozartin Zwölf Variationen über das französiche Lied "Ah, voua dirai-je, Maman" (Tuiki tuiki tähtönen). Jutellaan tutusta teemasta ja siitä, miten teemaa on muunneltu. Oppilaat saavat kappaleen nuotit. Kuunnellaan kappale nuotista seuraten variaatio kerrallaan. Mietitään yhdessä, minkälaisia variaatioita kappaleessa on ja keksivätkö oppilaat vielä muunlaisia tapoja muokata teemaa. Päätetään yhdessä, mistä teemasta ryhmä haluaa tehdä omat variaatiot. Hyviä teemoja ovat esimerkiksi Paljon onnea vaan, Jaakko kulta ja Maijal oli karitsa. Helppoja variaatioita syntyy muuttamalla kappale molliin, täyttämällä melodian hyppyjä, koristelemalla melodiaa tai muuttamalla fraseerausta.

Oman sointujakson tekeminen, 3-taso

Alkuharjoitus: Jokainen ryhmän oppilas ottaa yhden putken ja oppilaat järjestäytyvät duurinasteikon mukaisesti, esim c1 - f2.
*Soitetaan putkilla murtosointuina kaikki sointuasteet duurissa.
*Soitetaan sointujen sävelet samanaikaisesti sovitussa rytmissä (esim. taa taa taa tauko).
*Opettaja näyttää sormilla tai taululle kirjoitetuista astemerkeistä, missä järjestyksessä sointuja soitetaan. Sointuvaihdot voivat olla tahdin välein tai harvemmin.
*Oppilas näyttää sointujen järjestystä.
Harjoituksessa kuunnellaan ja kokeillaan erilaisia sointuyhdistelmiä ja yritetään löytää hyvältä kuulostavia yhdistelmiä.
Oppilaat sommittelevat pareittain tai yksin mieleisensä sointujakson C-duurissa koskettimiston avulla. Sointujakson pitää alkaa ja loppua toonikasointuun. Oppilas tai oppilaspari säveltää sointuihin sopivan melodian. Lopuksi soinnut ja melodiat esitetään.