OMA MUSIIKKI

Projektit

Runotekstiharjoitus

Nyyti-projekti

Runotekstiharjoitus

Tämä oli neljän viikon mittainen tehtävä. Teimme jokaisella tunnilla myös muuta, mutta kuvaan tässä tähän tehtävään liittyvät työvaiheet.

Ensimmäisellä tunnilla halusin kerrata aikaisemmin opetellut rytmit luovalla ja oppilaita aktivoivalla harjoitteella. Aloitimme piirissä. Pidimme yhteisen sykkeen ja oppilaat kertoivat vuorotellen omasta kesästään. Tämä toimi johdatuksena varsinaiseen harjoitukseen. Opetin oppilaille omasta kesästäni kertovan lorun.

Sanat suunnittelin siten, että jokainen lause kestää neljä iskua ja sen sanarytmi on erilainen, kuin muiden lauseiden. Olin piirtänyt jokaisen tahdin vihjekuvan A4-paperille ja laitoin kuvat lattialle oppilaiden eteen. Kuvat nopeuttivat rytmin omaksumista.
Kun loru tuntui sujuvan, aloin näyttää kuvia eri järjestyksessä ja oppilaat yrittivät sanoa aina kuvaa vastaavan sanarytmin. Istuimme piirissä lattialle ja jaoin summittaisessa järjestyksessä jokaiselle oppilaalle yhden kuvan. Ryhmien kanssa, joissa oli enemmän kuin 8 oppilasta, joitakin kuvia tarvittiin useampi. Kokeilimme sanoa rytmin siinä järjestyksessä, missä oppilaat istuivat. Vaihdoimme taas kuvien paikkoja ja menimme lorun uudestaan siten, että jokainen sanoi vain tahtinsa. Kokeiltiin sama taputtaen. Jaoin ryhmän kahtia. Ryhmässä oppilaat järjestivät kuvat alkuperäiseen järjestykseen ja harjoittelivat taputtamaan rytmin ilman puhetta. Taputimme rytmin kaanonissa. Lopuksi oppilaat kirjoittivat rytmin nuoteille.

Toisella tunnilla kertasimme lorun. Laitoin taas kuvat lattialle oppilaiden eteen helpottamaan muistamista. Taputin 3-5 tahtia valitsemassani järjestyksessä ja oppilaat yrittivät tunnistaa järjestyksen. Sitten jaoin oppilaat ryhmiin, jossa he tekivät kuvista uuden, omasta mielestään mahdollisimman hyvänkuuloisen rytmin ja opettelivat taputtamaan sen ulkoa. Ryhmät esittivät rytminsä muille ja muiden oppilaiden tehtävä oli tunnistaa kuvien uusi järjestys.

Kolmannella tunnilla esitin rytmin xylofonilla käyttäen improvisoituun melodiaan pentatonisen asteikon säveliä. Pentatoninen asteikko oli oppilaille ennalta tuttu. Kysyin oppilailta, mistä esitys oli heille tuttu. Yleensä aina joku osasi yhdistää rytmin Salzburg-loruun. Jokainen oppilas haki sai oman soittimet ja poisti xylofonista ylimääräiset laatat. Soitimme yhdessä Salzburg-lorun siten, että jokaisella oppilas keksi samalla siihen oman melodian. Kun syke pysyi hyvin ja harjoitus sujui yhdessä, teimme saman yksitellen tahti kerrallaan. Jokaisen siis soitti yhden tahdin keksien samalla oman melodian. Seuraavalla kierroksella jokainen sai itse valita, minkä tahdin soittaa. Yritettiin edelleen huolehtia sykkeen tasaisesta etenemisestä. (Tähän voi yhdistää leikin, jossa jos joku soittaa rytmin "ei mut, hei" niin kaikki taputtaa siihen perään "entäs juna". Siten oppilaat joutuvat aktiivisesti seuraamaan, minkä tahdin kukin oppilas soittaa.) Lopuksi oppilaat saivat itse suunnitella etukäteen yhden valitsemansa tahdin ja melodian ja soitimme ne vuorotellen.

Neljännellä tunnilla palattiin toisen tunnin ryhmiin. Silloin suunniteltuihin rytmeihin oppilaat loivat omat melodiat pentatonisella asteikolla. Jos ryhmä ehti, melodiaan sai keksiä myös lisä-äänen, bassostemman tms. Lopuksi kokonaisuudet esitettiin.
-> Tästä voisi jatkaa kirjoittamalla nuoteille luodut kappaleet, lisätä dynamiikkaa, tehdä alku- ja loppusoitto yms. (Hanne Närhinsalo, sl. 2010)

Nyyti-projekti

Oman sävellyksen tekeminen ryhmissä 2-tasolla (ja harmoniaoppilaiden kanssa):Toteutimme Hämeenlinnan kaupunginteatterin kanssa yhteistyöprojektin, jossa musiikin perusteiden 2-tason oppilaat loivat omaa musiikkia näytelmän teemojen pohjalta. Valmistuneet esitykset esitettiin teatterin pienellä näyttämöllä Nyyti näytelmän lavasteissa.
Teimme ensin 6 viikon aikana valmistavia harjoituksia, joissa harjoiteltiin improvisointia, oman melodian keksimistä, stemman tekemistä, soinnuttamista. Kävimme katsomassa Kuka lohduttaisi Nyytiä -näytelmän ja pyysin oppilaita kuvaamaan näytelmästä parhaiten mieleen jääneen kohtauksen mahdollisimman runsailla adjektiiveillä tai kirjoittamaan rakkausrunon Tuitulle. Näytelmässä Nyyti pyytää yleisöltä apua rakkausrunon kirjoittamisessa ja rakkauslaulu oli yksi luonteva sävellysvaihtoehto.

Teatteri pyysi näytelmän käsiohjelmassa yleisöä kirjoittamaan vastaavia runoja ja myös nämä tekstit olivat oppilaitteni käytössä sävellystyössä. Rakkauden ja ystävyyden lisäksi näytelmässä oppilaista kiehtovia teemoja olivat pelko, yksinäisyys ja rohkaistuminen.
Varsinaiseen säveltämiseen ja esitysten valmistamiseen oli aikaa käytössä n. 8 viikkoa. 2-tasolla sävellystyötä tehtiin pienissä ryhmissä aina puolet oppitunnin pituudesta. Oli hienoa huomata kuinka aikaisemmin opeteltuja asioita, kuten erilaisia asteikoita, intervalleja ja sointuja, oppilaat hyödynsivät luontevasti omassa musiikissaan. Hitaimmatkin oppilaat pääsivät muutaman viikon ihmettelyn jälkeen vauhtiin ja saivat yllättävän hienoja juttuja aikaiseksi. Kaikki esitykset eivät valmistuneet konserttiin mennessä, mutta oppilaat olivat innostuneita ja motivoituneita tehtävään ja saivat varmasti itseluottamusta onnistumisistaan. Seuraavalla kerralla uskon tämän tyyppisen tehtävän sujuvan helpommin ja nopeammin.
Harmoniaopin oppilaat kokivat säveltämisen hyvin palkitsevaksi ja samalla tunneilla opetellut asiat valkenivat säveltämisen yhteydessä aivan uudella tavalla.

Konsertin käytännönjärjestelyihin sain paljon apua teatterilta, joka hoiti markkinoinnin ja tekniikan. Oppilaat huolehtivat hienosti esityksistään ja varsinkin harmoniaopin oppilaat olivat apunani roudauksissa. Kaikki projektiin osallistuneet oppilaat kävivät katsomassa konsertin.
Oppilaat työskentelivät säveltäessään hyvin eri tavoin. Osa lähti liikkeelle tunnelmasta ja miettivät, mitkä soittimet ja soittotavat sopivat parhaiten. Osa teki ensin melodian ja mietti sitten siihen sointuja ja lisä-ääniä. Osa keksi erilaisia teemoja, loi niihin harmonian ja yhdistivät ne sitten toisiinsa. Varsinkin pianistit kokeilivat erilaisia harmonioita, yhdistivät niitä toisiinsa ja miettivät sitten miten siitä eteenpäin. Runon valinneet lähtivät liikkeelle sanoista, niiden tunnelmasta ja tekivät sitten tunnelmaan sopivan melodian ja harmonian. (Hanne Närhinsalo, kl. 2011)