SÄVELTAPAILU

Sointuharjoituksia soittimilla, taso 2

Soinnutusta I ja V asteella

Laulusäestyksiä duurin kantasoinnuilla

Päällekkäiset laulut (tasot 2 ja 3)

Sointuja putkilla (tasot 2 ja 3)

Sointukuuntelua parin kanssa (tasot 2 ja 3)

Rati riti rallan sointukierron soittaminen putkilla, (Pt 1, 2 ja 3)

Reaalisointuja koskettimistoilla (Pt 2 alkava)

Duurin kantasointujen harjoittelua soittaen (Pt 2 alkava)

Paljon onnea vaan (Pt 3)

Säestyksen soittaminen putkilla, kaikki tasot (riippuu kappaleesta)

Sointuvaihtojen tunnistaminen (idea Reinhold Wirsching), kaikki tasot

solfaa sointujen pohjasäveliä

Melodian kirjoitus ja harmonian kuuntelu, 2-taso

Intervallien/stemman tunnistaminen, 2-3-taso

Soinnutusta I ja V asteella

Soinnutetaan I ja V asteen soinnuilla kolme laulua nuotista: Naranja dulce, London bridge ja Hajda, hajda (Pirjo Pesola: Syke). Soitetaan bassoa ja säestyssointuja samoin kuin edellä. Transponoidaan kaikki johonkin toiseen sävellajiin.

Laulusäestyksiä duurin kantasoinnuilla

Mä viime yönä unta näin- ja Taas toivotus hyvän joulun -lauluissa on suurin osa duurin kantasoinnuista: kirjoitetaan reaalisoinnut, tunnistetaan asteet, soitetaan bassoa laulun mukana ja säestetään soinnuilla. Transponoidaan asteiden avulla soinnut toiseen sävellajiin.

Päällekkäiset laulut (tasot 2 ja 3)

Päällekkäin sopivat laulut Kaksipa poikaa Kurikasta, Asikkalan rattaat, Kukkuva kello ja Mää mää lampaani (Perkiö-Salovaara: Laulutunti) ovat selkeitä melodioita soinnutettavaksi perustehoilla. Soinnutetaan, säestetään omalla soittimella tai laattasoittimilla, lauletaan ja soitetaan päällekkäin. Lauletaan bassoa melodian alle. Transponoidaan säestys.

Sointuja putkilla (tasot 2 ja 3)

Kootaan pareittain soivista putkista D-, m-, vä- ja Y-sointuja, muut tunnistavat soitetun soinnun laadun.

Sointukuuntelua parin kanssa (tasot 2 ja 3)

Harjoitellaan ensin soittamaan erilaatuisia sointuja samasta sävelestä ylöspäin (D, m, vä, Y). Tehdään pareittain kuunteluharjoitus, toinen laittaa silmät kiinni ja kuuntelee, minkä laatuisen soinnun toinen soittaa.

Rati riti rallan sointukierron soittaminen putkilla, (Pt 1, 2 ja 3)

Kirjoitin taululle Ratiritirallan sointukierron (en kertonut oppilaille, mikä kappale on kyseessä). Soitettiin sointukiertoa putkilla kahdeksasosanuoteilla. Muutaman soittokierroksen jälkeen oppilaat saivat arvata, minkä laulun sointukierto on kyseessä. Soitettiin putkilla sointukiertoa ja kokeiltiin laulamalla, sopiiko sointukierto arvattuun kappaleeseen. Riemu oli suuri, kun lopulta löytyi sointukiertoon sopiva kappale.
Kappaleen arvaamisen jälkeen jokainen valitsi itselleen oman rytmin ja soitti sitä sointukierron läpi samalla laulaen Rati riti rallaa. Seuraavassa vaiheessa jokainen valitsi itselleen A- ja B-osiin erilaisen rytmin. Sovittiin, että A-osan rytmi olisi nopeampi kuin B-osan rytmi. Tarkoitus oli saada kuuluviin, että B-osan kokonaisrytmi on hitaampi kuin A-osan rytmi. Oppilaiden kannattaa kirjoittaa paperille omat rytminsä muistamisen helpottamiseksi.

Reaalisointuja koskettimistoilla (Pt 2 alkava)

Lohikäärme Puff (Selvät sävelet 7) on sopiva laulu reaalisointumerkkien harjoitteluun. Lauletaan ja opetellaan soinnut koskettimistoilla. Soitetaan ensin pitkinä sointuina, sitten sovitulla säestysrytmillä, alkusoitto sopii pianistien lisätehtäväksi.

Duurin kantasointujen harjoittelua soittaen (Pt 2 alkava)

Soitetaan koskettimistoilla kaikki C-duurin kantasoinnut hitaasti murtosointuina. Lauletaan soinnut solfilla. Soitetaan taululta lyhyitä sointujaksoja: I-IV-V-I jne., jokaista sointua esim. neljä kertaa tai sovitulla rytmillä. Opetellaan sointukierto I VI II V, lauletaan mukana Keväiset metsät -kaanonia. Osa soittaa bassoa, pianistit voivat keksiä kahden käden säestyksen.

Paljon onnea vaan (Pt 3)

Paljon onnea vaan on laulu, joka kaikkien olisi hyvä osata säestää ilman nuottia. Kuunnellaan ensin opettajan soitosta sointuasteet. Etsitään koskettimistolta I, IV, V -soinnut käännöksineen D-duurissa ja yhdistetään ne lähekkäisin käännöksin. Soitetaan säestys yhden tai kahden käden valssikompilla. Pianistien lisätehtävänä on soittaa säestyksen mukana melodiaa tai transponoida useampaan duuriin.

Säestyksen soittaminen putkilla, kaikki tasot (riippuu kappaleesta)

Harjoitellaan laulamaan tehtävään sopiva laulu. Kirjoitetaan laulun säestyssoinnut nuoteille vihkoon ja tarkistetaan vastaukset kirjoittamalla ne taululle. Pohditaan, mitä putkia eli säveliä sointujen soittamiseen tarvitaan. Jokainen oppilas hakee yhden putken. Soitetaan säestyssoinnut läpi. On hyvä, jos oppilaat kykenevät keskenään selvittämään ja kaveriaan auttaen harjoittelemaan säestyksen. Mietitään yhdessä sopiva soittorytmi. Yhdistettään säestykseen melodia xylofonilla ja kellopelillä ja harjoitellaan esitys valmiiksi. Käydään esittämässä se viereisen luokan ryhmälle. Jos oppilaita on enemmän kuin tarvittavia säveliä, loput soittavat bassosäveliä bassoxylofonipaloilla.

Sointuvaihtojen tunnistaminen (idea Reinhold Wirsching), kaikki tasot
Opettaja soittaa sointusäestystä.

*Oppilaat liikkuvat tiettyyn suuntaan, kun sointu vaihtuu, oppilaat vaihtavat suuntaa.
*Oppilaat ovat pareittain ja toinen keksii helpon kehorytmin, jota toinen matkii peilinä samanaikaisesti. Kun säestyssointu vaihtuu, toinen parista keksii uuden kehorytmin, jota pari matkii.

Solfaa sointujen pohjasäveliä

Klikkaa www.musicawareness.com -sivustolta "practice clips". Soita koneestasi jotakin kappaletta ja näytä samalla solfa-käsimerkein mikä sointuaste (I=do, IV=fa, V=so) kulloinkin on menossa. Pyydä oppilaita solfaamaan sointujen pohjasäveliä käsimerkeistä musiikin soidessa.
Taso: 2, 3

Melodian kirjoitus ja harmonian kuuntelu, 2-taso

Vem kan segla för utan vind.

Intervallien/stemman tunnistaminen, 2-3-taso

Oppilaat etsivät Jouluyö, juhlayö –laulun melodian omalla soittimellaan tai koskettimistolla lähtien sovitusta sävelestä. Samalla selvitetään laulun sävellaji. Opettaja jakaa monisteen, jossa laulun melodia on kirjoitettuna tai oppilaat kirjoittavat melodian itse. Opettaja soittaa melodiaa ja stemmaa, joka etenee terssi- tai seksti-intervallin päässä melodiasta. Oppilaiden tehtävä on tunnistaa, missä kohtaa stemmassa on terssi, missä seksti. He kirjoittavat ensin intervallien numerot ja siten numeroiden mukaisesti varsinaisen stemman nuoteille.
Oppilaat harjoittelevat soittamaan stemman omalla soittimellaan. Jokainen etenee tehtävissä omaa vauhtiaan. Nopeimmat ehtivät mahdollisesti myös soinnuttaa kappaleen.