SÄVELTAPAILU

Sointuharjoituksia soittimilla, taso 3

Sointulämmittelyä

Basson kuuntelua laattasoitinten avulla

Kuuntelua ja säestämistä perustehoilla

Bassoriffi

Soinnutusta korvakuulolta

Laulusäestys D-, m-, v- ja Y-soinnuilla

Kolmisoinnun käännöksiin tutustuminen soittimilla

Käännökset säestyksessä

Kantasoinnut käännöksinä

Sointujaksoja laattasoittimilla

"Kevätsää"

Rati riti rallan sointukierron soittaminen putkilla, (Pt 1, 2 ja 3)
harjoitus löytyy tasolta 2

Melodian kirjoitus ja harmonian kuuntelu, 3-taso

Mozart: Non piu andrai, 3-taso

Sointulämmittelyä

Kuunnellaan sointujen vaihtumista pianosta, soitetaan pianosäestyksen päälle I tai V asteen soinnun sävelillä (tai esim. C-duuri -> c, d, e, G-duuri -> g, a, h) sen mukaan, kumpi sointu pianosta kuuluu. Tehdään sama I, IV ja V asteilla. (Inga Rikandi, Vivo piano)

Basson kuuntelua laattasoitinten avulla

Kuunnellaan pianosta sointukulkuja duurissa. Tapaillaan soittimen avulla bassomelodiaa, tämä toimii parhaiten ksylofoneilla, joilla voi soittaa hiljaa pianon mukana. Kun basso on selvillä, soitetaan yhdessä pianon mukana samalla hyräillen ja lopuksi bassomelodia solmisoidaan. Asteita ei aluksi tarvitse tässä tehtävässä tietää. Kun basso on solfattu, voidaan päälle laulaa sointutiivistelmät ja tunnistaa aste.

Kuuntelua ja säestämistä perustehoilla

Duurissa: Kuunnellaan asteet I, IV ja V laulusta On neidolla punapaula. Lauletaan pianon mukana bassoa laulunimillä, sitten soitetaan bassoa ja lauletaan samalla melodiaa. Etsitään säestyssoinnut ja soitetaan mukana, melodiasoittajille riittää kaksikin ääntä soinnusta tai kolmisointu murrettuna sopivassa rytmissä. Kokeillaan vaihtaa bassorytmiä ja säestyskuvioita, oppilaat saavat keksiä pari erilaista tapaa säestää soinnun säveliä käyttäen. Transponoidaan.
Mollissa: Kuunnellaan Emma-valssin säestyssoinnut I, IV ja V. Soitetaan Emman säestys ensin valssikompilla, basso pitkiä ääniä ja soinnut iskuille 2, 3. Kuunnellaan Sounds-yhtyeen rautalankaversio, vaihdetaan sävellajia ja säestetään I. I. I –rytmillä, basso l-d-m, cajon komppia, sointurytmiksi sopii myös taa-ti taa-ti taa.

Bassoriffi

Kuunnellaan Stand by me. Opetellaan laulamaan bassoriffi ja kirjoitetaan se. Tunnistetaan basson perusteella sointuasteet, soitetaan bassoa ja keksitään soinnuilla sopiva säestysrytmi.

Soinnutusta korvakuulolta

Etsitään korvakuulolta soinnut lauluun Joulu on taas tai mihin tahansa perustehoilla säestettävään lauluun (I, IV, V) hyräillen itse melodiaa ja hakien sointuja soittimella.

Laulusäestys D-, m-, v- ja Y-soinnuilla

Lauletaan laulu Oon kotona taas, säestyksessä erilaatuisia sointuja. Kirjoitetaan viivastolle laulun säestyssoinnut. Harjoitellaan ensin soittamaan samasta sävelestä D, m, vä ja Y -sointu. Soittoharjoitus ¾-tahtilajissa: F F+ Gm Gdim F, transponoidaan. Säestetään laulu rauhallisessa tempossa, soitetaan ensin pelkkää bassoa.

Kolmisoinnun käännöksiin tutustuminen soittimilla

Soitetaan jonkin kolmisoinnun ääniä perussävelestä ylöspäin mahdollisimman pitkälle. Sitten pianon säestyksen päälle soitetaan saman kolmisoinnun säveliä eri oktaavialoista vapaassa järjestyksessä vapaalla rytmillä. Lopuksi soitetaan yhdessä eri käännökset, nimetään ne ja kirjoitetaan vihkoon.

Käännökset säestyksessä

Säestetään uudestaan tuttu laulu, esim. Mää mää lampaani niin, että säestyssoinnut soitetaan toisiaan lähekkäin olevilla käännöksillä. Transponoidaan. Mollilauluksi sopii esim. Tuku tuku lampaitani. Lauluihin voidaan lisäksi keksiä säestysostinaton omalla soittimella sointupohjan mukaan. Myös ostinatossa voi hyödyntää sointukäännöksiä.
Käännösten ja äänenkuljetuksen tarpeellisuutta havainnollistaa sointusäestyksen laulaminen kolmiäänisesti.

Kantasoinnut käännöksinä

Soitetaan F-duurin kantasoinnut ensin perusmuodossa, sitten kvarttisekstisointuina. Soitetaan myös a-mollin kantasoinnut perusmuodossa ja sekstisointuina (nämä sävellajit mahtuu helposti soittamaan laattasoittimilla).

Sointujaksoja laattasoittimilla

Harjoitellaan sointujen käännöksiä soittimilla reaalisointuina kysellen (cegec-egcge-gcecg). Soitetaan laattasoittimilla taululta sointujaksoja kolmiäänisinä murtosointuina, I-I6-I64-V-I, I-I6-IV-I64-V-I, I-V6-I-IV-IV6-V-I eri duureissa. Lauletaan lopuksi bassot kaikista pianon säestyksen mukana. Soitetaan ja lauletaan sointujaksot myös mollissa.

"Kevätsää"

Heijasta taululle "Kevätsää"-kappaleen nuotit (www.musictechteacher.com). Laitan musiikki soimaan, kappaleen eteneminen näkyy nuottikuvassa. 1. Oppilaat soittavat melodiaa taululta sen soidessa. 2. Merkitse astemerkit (I, V) melodian alapuolelle. Oppilaat säestävät melodiaa sen soidessa. 3. Toinen puoli luokkaa soittaa melodiaa, toinen sointuja. 4. Kaikki laulavat melodiaa tutuilla sanoilla ja säestävät itseään soinnuin. 5. Sammuta näyttö ja pyydä oppilaita kirjoittamaan melodia vihkoihinsa.
Taso: perustaso 2, 3

Melodian kirjoitus ja harmonian kuuntelu, 3-taso

Kalliolle kukkulalle

Mozart: Non piu andrai, 3-taso

Mozartin Figaron häät oopperan aarian Non piu andrai A-osa on erinomainen melodiadiktaatti- ja harmoniakuuntelutehtävä. Melodiassa on laaja toonikakolmisointu ja säestyksessä vain toonika ja dominantti.