SÄVELTAPAILU

Soittaen ja laulaen, taso 1

Arvaa laulu -prima vista

Opitaan taa ja titi, so ja mi

Tutun laulun tunnistaminen viivastolta

Pentatonisen asteikon haamu

Rytmeillä hassutellen

Myöhemmin kun tunnelma on vapautuneempi, voi tehtävää vaikeuttaa.

Puheesta lauluksi

 

Arvaa laulu -prima vista

Monisteessa on tuttujen mollilaulujen alkuja eri sävellajeissa. Kuka arvaa ensimmäisenä -kilpailu kannustaa harjoittelemaan prima vistaa.

Opitaan taa ja titi, so ja mi

Opetellaan yksinkertainen laulu (esim. Nuku lapsonen kello on jo kymmenen), joka koostuu taa:sta, titi:stä, so:sta ja mi:stä.

Esitetään laulu kaikulauluna matkien opettajan esitystapoja:
*pelkkä laulu
*noustaan ylös: joko marssitaan paikallaan tai ympäri luokkaa laulaen samalla
*seisoen: marssitaan, lauletaan ja samalla taputetaan mukana melodiarytmiä
(termit perussyke ja melodiarytmi)
*seisoen: sama kuin edellä mutta melodiarytmin taputukset esitetään joka toinen isku oikealle ja joka toinen vasemmalle puolelle kehoa (huomioidaan, että joskus oikealle/ vasemmalle tulee yksi taputus, joskus kaksi vikkelää) (opettaja piirtää taululle taa- ja titi-merkit ja kertoo nimet)
*seisoen: kuin edellä mutta ei lauleta ääneen vaan mielessä (sisäisen kuulon kehittäminen)
*lauletaan laulu taa- ja titi-sanoilla
*istutaan

Lauletaan Nuku lapsonen näyttäen samalla sormella ylös-alas, annetaan nimet so ja mi, opettaja laulaa laulun solmisoiden, oppilaat toistavat perässä näyttäen sormella ylös/alas tai solfien käsimerkeillä.

Täytellään opettajan laatima moniste, jossa Nuku lapsonen ensin rytmitetään.
*tavutetun laulun sanojen alle merkitään ensin taa-merkit ja yhdessä mietitään, mitkä taat pitää yhdistää titeiksi = käydään laulu taas läpi taputtaen sykkeet vuoroin
oikealle/vasemmalle, jos sanan kohdalle tuli kaksi vikkelää siitä seuraa titi)
*rytmien alle merkitään s ja m = lauletaan laulu kuljettaen sormea ylös/alas ja käsimerkkejä käyttäen pohtien yhdessä ratkaisua)
*piirretään monisteessa oleville lisäviivastoille so ja mi eri korkeuksille (in C:, G: F:), lauletaan myös Nuku-laulua eri korkeuksilta
*siirrteään solmisoitu ja rytmitetty Nuku-laulu viivastolle (lapset valitsevat korkeuden joko in C:, G:; F:)

Siirrytään koskettimille (yksi-kaksi oppilasta/soitin).
*tutustutaan koskettimiin (kaksi mustaa/kolme mustaa)
*opettaja piirtää taululla oleviin koskettimiin paikat so:lle ja mi:lle in C:
*tarkistetaan että oppilaat ovat löytäneet oikeat koskettimet: opettaja laulaa so so so-oo, oppilaat soittavat kaikuna perässä/mi-mi-mi-ii oppilaat soittavat kaikuna perässä
*soitellaan Nuku-laulua keyboardorkesterina ääneen välillä laulaen mukana sekä sanoilla että solfilla
*toistetaan sama joko in F: tai G:
*jaetaan luokka kahtia, toiset soittavat in C: ja toiset joko in F: tai G: (kvintti/kvartti- harmonia) samanaikaisesti päällekkäin
*jos on aikaa, niin otetaan muutama rytmisoitin mukaan (pari oppilasta rummuttaa taustalla esim. taa titi -ostinatoa)

Tutun laulun tunnistaminen viivastolta

Siirretään viivastolle lyhyt "titein" ja solfin merkitty tehtävä ikään kuin teoriatehtävän oloisesti. Sen jälkeen kysytään, kuka tunnistaa laulun. Kas kummaa, Etanainenhan se siinä taas näyttäytyy.

Läksynkuulustelu käsimerkeillä

Läksyksi voidaan antaa kirjasta solfattavaksi pari kolme lyhyttä, vierasta laulua (mieluusti ainakin yksi sanoilla varustettu). Läksy kuulustella arvuuttelemalla oppilaita seuraavasti: opettaja näyttää käsimerkeillä tarkasti rytmittäen mieluusti sanoilla varustetun läksylaulun ja kysyy, mikäs laulu onkaan kyseessä (ei kannata ihan heti kertoa, että kyseessä on läksynkuulustelu).

Pentatonisen asteikon haamu

Oppilaille voidaan kertoa, että "pentatonisessa asteikossa lymyää haamu, jonka yli loikataan (fa), joskus se tullaan vielä paljastamaan, odottakaahan vain".

Rytmeillä hassutellen

Rytmihassuttelun voi aloittaa hiljalleen. Esim. ensin sovitaan, että taa esitetään tavanomaisesti taputtamalla kahta kämmentä yhteen ja titi läpsytellään etu-ja keskisormella toiseen kämmeneen. Näin syntyy erilaisia äänensävyjä, nyansseja.

Myöhemmin kun tunnelma on vapautuneempi, voi tehtävää vaikeuttaa.

Voidaan lukea kahta rytmiriviä, joissa esiintyy taa titi taa-aa, ja yritetään keksitään eri tapoja taputtaa se. Esim. titit sormenpäillä kämmenselkään ja lausutaan piipittäen hiljaa, taat normaalisti taputtaen ja normaaliäänellä, taa-aa lyödään kahdella kädellä rintaan ja avataan suu samalla ammolleen niin, että lausunnasta tulee kumajava. Oppilaat voivat keksiä useampia esitystapoja ja toteutetaan ne kaikki vuorollaan.
Mm. taa-aa-aa voidaan esittää siten, että ensin kädenlyönti ja sen jälkeen pyöräytellään sormella ilmassa korvan ympärillä kaksi kierrosta discotanssimaisesti samalla, kun taa-aa-aa lausutaan keikistellen.
Kolme tapaa esittää tauko: keskellä kappaletta sormien napsautus, kappaleen lopussa joko painetaan käsi suun eteen vaikenemisen merkiksi tai toisen käden ranteella otsaan samalla nakkaamalla päätä/niskaa teatraalisesti vähän taaksepäin voihkaisten.

Rytminlukua voidaan elävöittää myös toisellakin tavalla. Eri mittaiset nuotit voidaan esittää matkien eläinten ääntelyä, lapset keksivät äänet itse (esim. taa-aa MUUUU, taa Miau, titi kotkot). Rytmit luetaan ilmeikkäästi eläimiä matkien. Kaikki nämä rytminlukutavat toimivat vielä hienommin kahtena ryhmänä päällekkäin hullutellen.

Puheesta lauluksi

Tunnilla prima vista -lauluna toteuttettavat melodiat kannattaa ensin lausua puhekuorona solfilla oikeassa rytmissä ja vasta sitten laulaa melodian kanssa. Näin tutustutaan ensin kappaleen kokonaismuotoon ja etsiskellään solfa-nimiä ja lisäksi kynnys laulamiseen ryhtymiseen alenee.
Voidaan myös harjoitella sisäistä kuulemista: lauletaan ääneen joka toinen tahti ja joka toinen vain mielessä, vaihdetaan ääneen laulettavia tahteja.