TEORIA

Sävelnimet, taso 1

Sävelnimet puhekuorona

Sävelnimikortit

Sävelnimet kehorytmien avulla

Mielikuvia oktaavialoihin

Sävelten paikat viivastolla

Ristikkotehtävä "Etsi linnulle tie"

Salasanoja 1

Salasanoja 2

Nuotinnimiä putkilla (Pt 1)

Nuottien paikat putkilla (Pt 1)

"luettele sävelsarjoja hernepussia heitellen"

 

Asteikot ja sävellajit taso 1

Sävelnimikortit

Nopat ja kortit

Muistisääntöjä etumerkintöihin

Molliasteikon esittely

(Mielikuvia oktaavialoihin)

Duuriasteikot nettikoskettimien kautta

Duuri ja molli -videot

Mielikuvia rinnakkaisiin sävellajeihin

Kvinttiympyrän lorut laulaen

Rinnakkaismollin idea soittaen (Pt 1)

Pop-up piano

 

Intervallit

Intervallikummitukset

Intervallisoittoa noppapelinä

 

Soinnut

Kolmisointujen laadut putkilla (Pt 2)

Mollin kantasoinnut putkilla (Pt 3)

 

Rytmit

Tahtiviivat ja tahtiosoitus rivitalo-mielikuvaa käyttäen

 

Muut

Nuottien etu- ja sukunimi

Nuottiavaimen piirtäminen á la Unto Saarinen

Säveljonoharjoitteita ja terminologiaa

Vajaiden tahtien täyttö – dissonanssien metsästys

Dynamiikkaa

"hyppikää annetussa tempossa"

 

 

Sävelnimet, taso 1

Sävelnimet puhekuorona

Opetellaan sävelnimet cdefgahc yhteen ääneen puhekuorona ylös- ja alaspäin. Käytetään erilaisia esitystapoja: piano, forte, mezzoforte, crescendo, diminuendo, adagio, andante, moderato, allegro, vivace, accelerando, ritandando.

Sävelnimikortit

Opettaja valmistaa sävelnimikortit (paperi, tussi, laminointi). Jokaiselle oppilaalle jaetaan satunnaisesti yksi kortti. Opettaja/oppilas rummuttaa djembellä rytmiä, oppilaat kävelevät sikin sokin ympäri luokkaa. Kun rummutus lakkaa, oppilaat etsiytyivät riviin c d e f g a h c d e f g ... . Tämän jälkeen tehdään "vaihtareita" (oppilaat vaihtavat kortteja keskenään, opettaja vaihtaa ylimääräiset defg...-kortit hagf...-kortteihin, vaihdetaan rummuttajaa). Sitten jälleen juoksennellaan lattialla rummutuksen tahdissa ja rummuksen loputtua järjestäydytään soittonimijärjestykseen, mutta nyt ylhäältä alaspäin.

Sävelnimet kehorytmien avulla

Harjoitellaan sävelnimet cdefgahc kehorytmien avulla:


opettaja: cde cde
rytmi: taa-taa-taa-tauko taa-taa-taa-tauko
toiminta: kädet yhteen-oikea käsi ristiin vasempaan olkapäähän-vasen käsi ristiin oikeaan olkapäähän-tauko napsautus molempien käsien peukalolla ja keskisormella, toistetaan
oppilaat: toistavat perässä


opettaja: cde cde f g
rytmi: taa-taa-taa-tauko taa-taa-taa-tauko taa-tauko taa-tauko
toiminta: kuten aiemmin, mutta lisäksi: oikea käsi lyödään oikean reiden syrjään + tauko napsautetaan oikean käden sormilla + vasen käsi lyödään vasemman reiden syrjään + tauko napsautetaan vasemman käden sormilla
oppilaat: toistavat perässä


opettaja: cdecdefg cdecdefg
rytmi nopeampi kuin aiemmin: tateti-tateti-taa-taa-tateti-tateti-taa-taa
toiminta: kuten yllä mutta tauot puuttuvat
oppilaat: toistavat perässä


opettaja: cdecdefg cdecdefg ah
rytmi: tateti-tateti-taa-taa-tateti-tateti-taa-taa-taa-taa
toiminta: kuten edellä mutta lisäys: oikean jalan polkaisu (a) ja vasemman jalan polkaisu (h)
oppilaat: toistavat perässä

opettaja: cdecdefg cdecdefg ah c
rytmi: tateti-tateti-titi-tateti-tateti-titi-taa-taa-taa-aa
toiminta: kuten edellä mutta lopussa hypätään molemmilla jaloilla ilmaan ja lattiaan (c)
oppilaat: toistavat perässä

Mielikuvia oktaavialoihin

Matalalla olevat nuotit ovat painavia ja raskaita ja ne merkitään isoilla kirjaimilla. Pienet nuotit ovat kevyempiä ja ne nousevat isojen yläpuolelle, ne kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Pikkunuotit voivat saada yhden ilmapallon ja ne siis nousevat vieläkin ylemmäksi ja merkitään nimeen 1 (1 ilmapallo). Sitä korkeammat nuotit roikkuvat kahden ilmapallon varassa....

Sävelten paikat viivastolla

Sävelnimien paikat viivastolla:
viivoilla olevat: Eka Gaveri Huuteli Dokaa Facebookiin
väleissä olevat: F A C E book ja lauletaan F A C E

Ristikkotehtävä "Etsi linnulle tie"

Monisteeseen on piirretty isohko ruudukko. Keskimmäisessä isossa ruudussa/huoneessa asuu lintu. Lintu haluaa lentää ruudukon yläosassa sijaitsevasta ikkunasta ulos, mutta saa lentää vain cdefgah-käytäviä pitkin vaaka- ja pystysuuntiin. Oppilas kuljettaa kynää avatusta ovesta lähtien mutkikkaita käytäviä pitkin ikkunaan saakka. Kaikki ruudut on kirjoitettu täyteen sävelnimiä, joiden joukosta oppilaan on löydettävä oikeat käytävät.

Salasanoja 1

Opettaja piirtää taululle nuoteista ja kirjaimista muodostuvia salasanjoja: faarao, cello, elefantti, disco. Oppilaat ratkaisevat salasanat. Muodostetaan salasanoja ryhmän oppilaiden nimistä. Oppilaat keksivät itse salasanoja/-lauseita.

Salasanoja 2

Sävelnimiin liittyviä tehtäviä: tunnista sävelnimet valmiiksi piirretyistä nuoteista ja ratkaise siten salasana/-lause: faarao, Eeva, gebardi juoksee lujaa...
Aivan ensimmäisellä kerralla on varauduttava perinpohjaiseen tehtävän selvittämiseen esimerkkien avulla. Vaikeusaste kasvaa, kun alennukset/ylennykset ja myös f-avain tulevat mukaan: Essin gissa maistelee fisua...
Oppilaat keksivät mielellään itse salasanoja. Se on myös mieluinen kotiläksy.

Nuotinnimiä putkilla (Pt 1)

Opetellaan nuotinnimien järjestystä soivien putkien avulla: oppilaat yrittävät muodostaa putkista C-duuriasteikon mahdollisimman nopeasti, jokaisella yksi putki. Kun asteikko on valmis ja tarkistettu soittamalla, putket lasketaan lattialle, otetaan uusi putki ja järjestäydytään taas. Opettaja ottaa kellolla aikaa.
Putkien järjestäminen voidaan aloittaa myös e:stä ylöspäin, a:sta alaspäin, joka toinen f:stä ylöspäin jne., mikä lisää haastetta yllättävän paljon.

Nuottien paikat putkilla (Pt 1)

Harjoitellaan nuottien paikkoja viivastolla soittamalla pieniä melodioita taululta putkilla, kullakin oppilaalla on yksi putki. Putkia vaihdetaan monta kertaa, jotta useamman nuotin paikka viivastolla jäisi mieleen. Merkitään lopuksi nuottien nimet ja lauletaan melodiat.

"luettele sävelsarjoja hernepussia heitellen"
Heitellään hernepussia piirissä vuorotellen oppilaalta oppilaalle. Harjoitellaan juurisävelten muodotamaa sarjaa ylös- ja alapäisenä siten, että aina kun pussi lentää seuraavalle oppilaalle, tämä sanoo seuraavan sävelen nimen.
Harjoitusta voi varioida esimerkiksi siten, että pussia heitellään sattumanvaraisessa järjestyksessä oppilaalta toiselle. Voidaan myös tehdä sama perussykkeen tahdissa. Taustalle voi ottaa vaikkapa metronomin antamaan aina vain nopeamman ja nopeamman tempon...jne. Taso: perustasot 1 ja 2
(Hernepussin/pussien kanssa voi harjoitella monenlaisia asioita kuten intervalleja, asteikkoja, laulujen solfaamista, kaanoneita jne. Voidaan myös käyttää samanaikaisesti kahta pussia, joka tekee tehtävät haastavammiksi.)

"luettele sävelsarjoja hernepussia heitellen"

Heitellään hernepussia piirissä vuorotellen oppilaalta oppilaalle. Harjoitellaan juurisävelten muodotamaa sarjaa ylös- ja alapäisenä siten, että aina kun pussi lentää seuraavalle oppilaalle, tämä sanoo seuraavan sävelen nimen.
Harjoitusta voi varioida esimerkiksi siten, että pussia heitellään sattumanvaraisessa järjestyksessä oppilaalta toiselle. Voidaan myös tehdä sama perussykkeen tahdissa. Taustalle voi ottaa vaikkapa metronomin antamaan aina vain nopeamman ja nopeamman tempon...jne. Taso: perustasot 1 ja 2
(Hernepussin/pussien kanssa voi harjoitella monenlaisia asioita kuten intervalleja, asteikkoja, laulujen solfaamista, kaanoneita jne. Voidaan myös käyttää samanaikaisesti kahta pussia, joka tekee tehtävät haastavammiksi.)

Asteikko- ja sävellajiharjoitteita

Sävelnimikortit

Opettaja valmistaa sävelnimikortteja (paperi, tussi, laminointi), joihin kirjoitetaan juurisävelten, ylennettyjen- ja alennettujen sävelten nimiä. Juurisävel- sekä B-kortteja tulee olla kaksinkertainen määrä.


Toiminta:
Opettaja jakaa opeteltavaan asteikkoon kuuluvat sävelnimikortit sattumanvaraisesti oppilaille. Oppilaat marssivat oikeaan riviin vierekkäin tai peräkkäin. Jos ryhmässä on enemmän kuin 8 oppilasta, lisätään sävellajikorttien sekaan riittävä määrä vääriä sävelnimikortteja. Näiden korttien saajat jäävät istumaan paikalleen.

Nopat ja kortit

Opettaja valmistaa noppia ja isohkoja kortteja seuraavasti:
(jos ryhmässä on yli 10 oppilasta, valmistetaan joitakin kortteja/noppia tuplasti)


Toiminta:

Muistisääntöjä etumerkintöihin

Jos vaihtoehtoina ovat ainoastaan C-, F- ja G-duurit niin seuraava muistisääntö toimii:
opettaja piirtää viivastolle sävelet C F G
C on eka ja helppo – ei merkkiä
F on alempi – siis alennusmerkki
G on ylempi – siis ylennysmerkki

Molliasteikon esittely

asiaan valmistavan tunnin lopussa:

Lauletaan Satu meni saunaan normaalisti duurissa. Sitten opettaja laulaa saman mollissa ja kysyy, tietääkö kukaan mitä tapahtui. Joku ryhmässä varmaankin osaa vastata, että se oli molli. Opettaja kertoo, että seuraavalla tunnilla tutustumme enemmän molliin.

tarina molliintutustumistunnista:

Nuotinnetaan Saaliiksi sain hyttysen: sanojen alle merkitään rytmit ja sen jälkeen ryhdytän merkitsemään solfia rytmien alle. Opettaja kertoo että ensimmäinen nuotti on la. Sitten oppilas kerrallaan keksii mikä on seuraava. Lopussa todetaan että la:han loppui. Opettaja kertoo että tähän asti on laulut lopeteltu do:hon, mutta tämäpäs loppuikin la:han. Se ei ole vahinko, vaan ihan tarkoittaa jotakin. Kuka keksii mikä juttu tämä on. Joku saa nyt loistaa ja kertoa, että se on molli. Sitten siirretään laulu viivastolle a-molliin ja opettaja soittaa sen pianolla. Sen jälkeen todetaan, että tässä laulussa näyttää olevan samat sävelet kuin C-duurissa, ei etumerkkiä ja c:n kohdalle tulee do. Tämä on siis C-duurin kaveriasteikko. Kaveriasteikoilla on samat sävelet. Kaverit puhuvat samaa kieltä samoin kirjaimin, mutta surullinen pikkukaveri aloittaa tarinansa kolme säveltä alempaa kuin duurikaveri.
Muillakin duuriasteikoilla on mollikaverit, etsitään G- ja F-duuriasteikkojen kaverit pudottautumalla kolme rappusta alaspäin. Merkitään viivastolle kaverusten etumerkit ja asteikkojen lähtösävelet ja solfat do ja la.
Opettaja piirtää taululle viiden sävelen portaikon (k p k k porrasta ylöspäin) ja kertoo, että mollikaveri nousee tällaisia portaita. Merkitään l,t,d,r,m ja myös a,h,c,d,e ja nähdään, että h-c on pieni porras ylöspäin, kun muut ovat isoja. Sitten piirretään uusi samanlainen portaikko ja merkinnät aloitetaankin d:stä (F:n kaverista). Nyt pieni porras tulee e-f kohdalle. Sekin on siis pieni porras. Portaat aloitetaan myös e:stä (G:n kaverista) ja todetaan, että koska e-f on pieni porras, niin f täytyy nostaa ylemmäksi tikapuilla, ja että fis:n ja g:n väliin jää pikku porras.

kolmas mollitunti:
Duurin ja mollin eroa voi selvitellä seuraavasti:
Nuotinnetaan Satu meni saunaan in C: (vain ensimmäinen säe). Sitten piirrettään sama uudelleen uudelle riville ja opettaja soittaa sen pianolla mutta alentaakin kolmannen sävelen. Oppilaita pyydettään vinkaisemaan "väärän" sävelen. Oppilailta kysytään, mitä tässä tapahtui. Nyt osataankin jo vastata, että se on molli ja surulliselta kuulostaa. Merkitään e-sävelten eteen alennusmerkit.
Lauletaan mollissa Jänis istui maassa, Ostakaa makkaraa, Ukko Nooa, Hämähämähäkki – mollin tunnistaa parhaiten siitä että kolmas sävel on matalampi.

mollin tunnistaminen nuotista:
Opettaja voi näyttää dokumenttikameran kautta kappaleita/lauluja esim. jostain soitinkoulusta tai koulun laulukirjasta, josta tunnistetaan etumerkinnän ja viimeisen sävelen perusteella (missä on koti?) sävellajeja.

Duuriasteikot nettikoskettimien kautta – Mupe 1/3j

Harjoitellaan C-, G- ja D-duuriasteikkoja siten, että opettaja heijastaa taululle netistä soivat koskettimet ja soittaa hiirellä asteikon kerrallaan ensin valkoisilla koskettimella. Oppilaat hihkaisevat oudokin kohdalla ja ehdottavat korjausta. Sen jälkeen piirrettään asteikot viivastolle ja laulettaan ne sävelnimillä.

Duuri ja molli -videot

Mukava mauste duurin ja mollin esittelyssä on youtube-video nimeltä "Major Minor", jossa esitellään käsitteet eläinhahmojen ja laulun avulla.

Mielikuvia rinnakkaisiin sävellajeihin – Mupe 1/3j

Tarina duureista ja molleista kahteen etumerkkiin asti.

Duurit:
Opettaja piirtää taulun viivastolle kokonuotteina sävelet b, c, d, f ja g järjestykseen. C on "koti", etumerkkejä zero; jos joutuu laskeutumaan C:n kellarikerrokseen B:hen tarvitaan kaksi raskasta säkkiä, jotka vetävät alaspäin (b ja es); jos noustaan toiseen kerrokseen D:hen, tarvitaan kahdet tikapuut (fis ja cis); hiihtomaja on tunturin puolessa välissä G:ssä, ilma on ohuempaa ja sinne lennetään yhdellä ilmapallolla (fis); hiihtomajan kellariin F:ään päästään yhdellä alaspäin vetävällä säkillä (b).
Mollit:
Duurit eivät halua olla yksin, tarvitsevat kaverin seuraksi. Opettaja piirtää pienemmän kokoisella toisenvärisellä kokonuotilla pikkukaverit b:n, c:n, d:n, f:n ja g:n alle terssin päähän (kaverit pitävät toisiaan kiinni mutta eivät ole kylkikyljessä, "pikkukaveri roikkuu kaveristaan käsillä ettei putoaisi"), kaverukset puhuvat samaa kieltä, heillä on samat sävelet ("muut ymmärtävät heidän puhettaan vain osittain"), pikkukaveri lallattelee la:sta lähtien.

Toinen versio:
Opettaja piirtää taululle sävelet b, c1, d1, f1, g1. Nyrkkisääntö: Lähdetään liikkeelle c:stä, C ei tarvitse mitään merkkejä. Mutta ohhoh b:lle kävi katalasti, putosi alas, on varmaan kovin painava, kaksi reppua kannettavana. D on kevyt, on kavunnut ylös kaksilla tikkailla. F ja G asuvat mäen päällä, ylemmällä on yksi ylennys ja alemmalla yksi alennus.

Kvinttiympyrän lorut laulaen – Mupe 3/3

ylennysmerkkiset duurit: Gideon Daavid Aatami ja Eeva Hyppäsivät Fissässtä Cissään
alennusmerkkiset duurit: Faija Besi Eskimon Astiat ja Despootti Gestabon Ceslongin
ylennysmerkkiset duurit: ei hullumpaa fisua ciscon gissa diss ais
alennusmerkkiset duurit: dorga gorilla cutsui faaraon bestikset esiin asemalle
Näihin voidaan keksiä yksinkertainen melodia duurissa ja mollissa. Näin lorut jäävät paremmin mieleen.

Rinnakkaismollin idea soittaen (Pt 1)

Soitetaan putkilla F-duurissa Hämähäkki, sitten muutetaan asteikko d-molliksi ja soitetaan Hämähäkki mollissa. Soitetaan koskettimistoilla tai laattasoittimilla rinnakkaisessa duurissa ja mollissa helppo melodia, kuten Satu meni saunaan tai Ukko Nooa.

Pop-up piano

musictheory.net/piano -linkistä löytyy "pop-up piano" eli kuva pianon koskettimistosta, jonka voit heijastaa taululle. Sitä voi soittaa klikkailemalla, mikä on kätevää esiteltäessä teoreettisia ja solfa -asioita (intervallit, asteikot, soinnut jne.)
taso: mupe 1, 2, 3, 4

Intervallit

Intervallikummitukset

Opettaja piirtää taululle nuotit so ja la, jotka ovat siis vierekkäisillä paikoilla viivastolla – pieni korkeusero, siis kaksi nuottia peräjälkeen. Nuotit ympyröidään yhden "huoneen" sisään.
Opettaja piirtää lisäksi mi:n, ympyröi mi:n ja so:n yhteen "huoneeseen". "Huoneessa" on oikeasti kolme nuottia. Yksi on piilossa, näkymätön (fa).
Opettaja ympyröi la:n ja mi:n. Nyt huoneessa on oikeasti neljä nuottia, joista kaksi ovat haamuina (fa ja so).
Opettaja piirtää do:n, löytyy viisi ja kuusi. Tämän jälkeen piirretään toinen do:n edellisen viereen, hahaa kaksoset ovat kuin yksi.
Huoneille annetaan nimet priimi, sekunti.....ja lisätään myös septimi ja oktaavi mielikuvituksen voimalla. Huoneiden nimet syntyvät siitä, kuinka monta asukasta ja kummitusta niissä yhteensä asuu. Näin vältytään siltä, että oppilaalta jää lähtösävel laskematta.
Lausutaan huoneiden nimet peräkkäin yhteen ääneen, lauletaan ne ja kirjoitetaan nimet muistiin.


Lisätehtäviä:

Opettaja sanoo intervallin nimen ja oppilaat näyttävät sormilla sitä vastaavan numeron.

Intervalleja keyboardeilla: etsitään yhteinen lähtösävel, jota testataan orkesterina esim. toistamalla opettajan laulamilla eri rytmeillä kaikusoittona perässä (esim. doo-do-do-doo). Sitten opettaja pyytää etsimään sävelen, joka on sekunnin/terssin päässä ja taas testataan kaukusoittona löytyikö oikea sävel.

Intervallisoittoa noppapelinä

Intervallit priimistä sekstiin voidaan soittaa seuraavasti:
Tehtävään valittu oppilas heittelee noppaa ja opettaja ohjaa keyboard-orkesteria soittamaan nopan osoittaman intervallin yhteisesti valitusta sävelestä lähtien rytmillä titi-titi-taa-taa (eli opettaja laulaa rytmissä esim. "intervalli viisi" ja oppilaat vastaavat soittaen kaikuna, soitettava sävel vaihtuu sanan viisi kohdalla). Vaikeusaste kasvaa, kun siirrytään numero-sanasta intervallin nimeen, esim. "intervalli terssi" (soiton toteutus: C-duurissa do-so -väliset sävelet vasemman käden kaikilla sormilla ja la oikean käden etusormella sekstiksi). "Intervalli"-sana on otettu mukaan siksi, että sen aikana oppilas ehtii valmistella vasemman käden kohta tarvittavaa sormea "soittokuntoon". Jos kaikki eivät osu oikeaan koskettimeen, niin toistetaan niin monta kertaa, että orkesteri "soi puhtaasti".

Soinnut

Kolmisointujen laadut putkilla (Pt 2)

Havainnollistetaan erilaatuisten kolmisointujen rakennetta soivilla putkilla. Kolme oppilasta valitsee putket, joista muodostuu jokin duurisointu. Muiden pitää neuvoa, miten sointu muutetaan molliksi, vähennetyksi tai ylinousevaksi ja tuoda soittajille tarvittavat sävelet.

Mollin kantasoinnut putkilla (Pt 3)

Muodostetaan putkista harmoninen molliasteikko. Soitetaan kaikki sointuasteet, tunnistetaan niiden laadut. Soitetaan sointujaksoja opettajan näytöstä sovitussa rytmissä. Säestetään näytöstä Kolme varista, Tuku tuku lampaitani tms.

Rytmit

Tahtiviivat ja tahtiosoitus rivitalo-mielikuvaa käyttäen

Ensimmäisen kierroksen jälkeen oppilaat tekevät vaihtareita ja tehdään vielä toinen kierros. Sen jälkeen opettaja jakaa oppilaille lisäksi sävellaji-nimen sisältävän kortin kullekin. Sen jälkeen oppilaat kiertelevät luokassa ja etsivät parinsa. Ensimmäisen kerran jälkeen oppilaat tekevät sekoittavia vaihtareita ja tehdään uusi kierros.

Opettaja pyytää oppilaita vuoron perään sanomaan taa vai titi ja merkitsee taululle näistä nuoteista koostuvia rytmirivejä (käyttökelpoinen määrä on 12 taa/titi -merkkiä riviä kohti ja neljä riviä on riittävästi).
Kukin rivi jaetaan eri tavoin, siten että jokaiseen "huoneeseen" jää asumaan yhtä monta (esim. 3) taa:ta ("taa" on "aikuinen", yhtä iso kuin vikkelät pikku kaksoset "titi" yhteensä), huoneiden väliin piirretään seinä (vedetään tahtiviiva) ja loppuun seinän taakse aita (paksumpi viiva = päätösviiva). Sitten piirretään tämän "rivitalon" eteen osoitteeksi 3, josta näkyy että jokaisessa asunnossa asuu kolme taa:ta.
Loputkin rivit jaotellaan vastaavasti "osoitetta" vaihtaen (2, 3 ja 4).
Rivit tititoidaan ja taputetaan tervehtien "huoneiden" ensimmäisiä asukkaita eli korostetaan tahtien ensimmäisiä iskuja.
Muodostetaan kerrostalo: esitetään samassa osoitteessa sijaitsevat "rivitalot" päällekkäin jakamalla luokka kahteen ryhmään (eli samalla tahtiosoituksella varustetut rivit esitetään moniäänisesti).
Hauskaa on kokeilla esittää eri osoitteilla varustettuja "rivitaloja" päällekkäin, kunhan muistetaan, että jokaisen huoneen ensimmäistä asukasta tervehditään "äänekkäästi", näin syntyy "huojuvia" kerrostaloja.

Lisätehtävä:
Opettaja valitsee kaksi samassa osoitteessa olevaa "rivitaloa" ja soittaa niihin so-mi -melodian. Oppilaat merkitsevät kirjaimet s ja m taa- ja titi-merkkien alle. Lopuksi soitetaan keyboardeilla rivit päällekkäin (myös kvintti-/kvartti -harmoniana: toiset soittavat in C: ja toiset joko in F: tai in G:).
Voidaan myös soittaa opettajan so-mi -käsimerkeistä orkesterina (myös kvintti-/kvartti-harmoniassa opettajan näyttäessä kahdella kädellä yhtäaikaa eri melodioita).

Lisätehtävä:
Piirretään viivastolle pitkä rivi so- ja mi-nuotteja oppilaiden valitsemalle korkeudelle. Oppilaat valitsevat tahtiosoituksen ja kukin vuorollaan rytmittää yhden tahdin taa/titi -nuoteilla. Näin syntyy valmis laulu, joka voidaan laulaa ja/tai soittaa.

Lisätehtävä:
Piirretään viivastolle joukko opettajan pyytämiä nuotteja so-la-mi n. 5-8 kpl, noin 4-6 eri riviä. Oppilaat saavat päättää, minkälainen tahtiosoitus millekin riville lisätään ja kuinka nuotit rytmitetään että tahdit tulisivat täyteen. Lauletaan ja soitetaan näin muodostuneet rivit.

Vajaiden tahtien täyttö – dissonanssien metsästys

Oppilaat täydentävät neljän tahdin mittaisen, vajaiksi tahdeiksi jätetyt tahdit taa ja titi-merkeillä (tahtiosoitus 2/4) ja estittävät omat keksintönsä vieruskaverinsa kanssa kaksiäänisesti tititoiden ja taputtaen muulle luokalle.
Jokainen säveltää oman tehtävänsä lisäämällä rytmien alle solfat esim. so-la-mi -valikoimasta. Raameiksi voidaan antaa esim.: jokainen tahti alkakoon so:lla tai mi:llä. Oppilaat harjoittelevat soittamaan keyboardeilla omat sävellyksensä ja sen jälkeen esittävät omat sävellyksensä duettona vieruskaverinsa kanssa muulle luokalle. Jos sekaan sattuu livahtamaan yhtäaikaa so ja la, niin kuullaan opettajan lausumana kummitusäänellä: se oli DISSONANSSI (opettaja kirjoittaa sanan taululle ja nostaa kädet ylös antautumisen merkiksi). Jos oppilaat tämän jälkeen kuulevat toisten esityksissä dissonanssin, nostetaan kädet ylös (= dissonanssien metsästys).

Muistisääntöjä etumerkintöihin

Jos vaihtoehtoina ovat ainoastaan C-, F- ja G-duurit niin seuraava muistisääntö toimii:
opettaja piirtää viivastolle sävelet C F G
C on eka ja helppo – ei merkkiä
F on alempi – siis alennusmerkki
G on ylempi – siis ylennysmerkki

Molliasteikon esittely

asiaan valmistavan tunnin lopussa:

Lauletaan Satu meni saunaan normaalisti duurissa. Sitten opettaja laulaa saman mollissa ja kysyy, tietääkö kukaan mitä tapahtui. Joku ryhmässä varmaankin osaa vastata, että se oli molli. Opettaja kertoo, että seuraavalla tunnilla tutustumme enemmän molliin.

tarina molliintutustumistunnista:

Nuotinnetaan Saaliiksi sain hyttysen: sanojen alle merkitään rytmit ja sen jälkeen ryhdytän merkitsemään solfia rytmien alle. Opettaja kertoo että ensimmäinen nuotti on la. Sitten oppilas kerrallaan keksii mikä on seuraava. Lopussa todetaan että la:han loppui. Opettaja kertoo että tähän asti on laulut lopeteltu do:hon, mutta tämäpäs loppuikin la:han. Se ei ole vahinko, vaan ihan tarkoittaa jotakin. Kuka keksii mikä juttu tämä on. Joku saa nyt loistaa ja kertoa, että se on molli. Sitten siirretään laulu viivastolle a-molliin ja opettaja soittaa sen pianolla. Sen jälkeen todetaan, että tässä laulussa näyttää olevan samat sävelet kuin C-duurissa, ei etumerkkiä ja c:n kohdalle tulee do. Tämä on siis C-duurin kaveriasteikko. Kaveriasteikoilla on samat sävelet. Kaverit puhuvat samaa kieltä samoin kirjaimin, mutta surullinen pikkukaveri aloittaa tarinansa kolme säveltä alempaa kuin duurikaveri.
Muillakin duuriasteikoilla on mollikaverit, etsitään G- ja F-duuriasteikkojen kaverit pudottautumalla kolme rappusta alaspäin. Merkitään viivastolle kaverusten etumerkit ja asteikkojen lähtösävelet ja solfat do ja la.
Opettaja piirtää taululle viiden sävelen portaikon (k p k k porrasta ylöspäin) ja kertoo, että mollikaveri nousee tällaisia portaita. Merkitään l,t,d,r,m ja myös a,h,c,d,e ja nähdään, että h-c on pieni porras ylöspäin, kun muut ovat isoja. Sitten piirretään uusi samanlainen portaikko ja merkinnät aloitetaankin d:stä (F:n kaverista). Nyt pieni porras tulee e-f kohdalle. Sekin on siis pieni porras. Portaat aloitetaan myös e:stä (G:n kaverista) ja todetaan, että koska e-f on pieni porras, niin f täytyy nostaa ylemmäksi tikapuilla, ja että fis:n ja g:n väliin jää pikku porras.

kolmas mollitunti:
Duurin ja mollin eroa voi selvitellä seuraavasti:
Nuotinnetaan Satu meni saunaan in C: (vain ensimmäinen säe). Sitten piirrettään sama uudelleen uudelle riville ja opettaja soittaa sen pianolla mutta alentaakin kolmannen sävelen. Oppilaita pyydettään vinkaisemaan "väärän" sävelen. Oppilailta kysytään, mitä tässä tapahtui. Nyt osataankin jo vastata, että se on molli ja surulliselta kuulostaa. Merkitään e-sävelten eteen alennusmerkit.
Lauletaan mollissa Jänis istui maassa, Ostakaa makkaraa, Ukko Nooa, Hämähämähäkki – mollin tunnistaa parhaiten siitä että kolmas sävel on matalampi.

mollin tunnistaminen nuotista:
Opettaja voi näyttää dokumenttikameran kautta kappaleita/lauluja esim. jostain soitinkoulusta tai koulun laulukirjasta, josta tunnistetaan etumerkinnän ja viimeisen sävelen perusteella (missä on koti?) sävellajeja.

Muut

Nuottien etu- ja sukunimi

Rytminuoteilla on kahdenlaiset nimet:
etunimi - taa ja titi
sukunimi - neljäsosa- ja kahdeksasosanuotti
Myös melodianuoteilla on kahdet nimet:
etunimi – so ja mi
sukunimi: kuka arvaa …. (opettaja piirtää viivastolle nuotteja c, d, e, jne.)
Laulettaessa käytetään etunimiä so ja mi, soitettaessa näitä toisia.

Nuottiavaimen piirtäminen á la Unto Saarinen

Harjoitellaan g-avaimen piirtämistä. Opettaja kiertelee luokassa ja valitsee jokaiselta oppilaalta tehtävään sopivimman avaimen. Valitusta vaimesta piirretään tipu: V-viiva sivukuvaksi suuhun ja piste silmäksi, töyhtöjä päähän takatukaksi, pari haiventa peruuksiin, ja ehkä toinenkin jalka.
Avaintipun on opettanut Helsingin konservatorion teorianlehtori Unto Saarinen 1970-luvulla.

Säveljonoharjoitteita ja terminologiaa

Lausutaan yhteen ääneen soittonimiä ylöspäin erilaisilla nopeuksilla Andante, Allegro, Adagio sekä piano ja forte, crescendo, accelerando jne.
Loikitaan soittonimiä aina yhden yli (terssihyppelyin, kahden oktaavin verran) eli ennakoidaan viivoilla/väleillä hyppelyä sekä kolmisointuihin liittyviä hyppelyitä. Käytetään edellisen kaltaista sanastoa elävöittämään harjoitusta.

Vajaiden tahtien täyttö – dissonanssien metsästys

Oppilaat täydentävät neljän tahdin mittaisen, vajaiksi tahdeiksi jätetyt tahdit taa ja titi-merkeillä (tahtiosoitus 2/4) ja estittävät omat keksintönsä vieruskaverinsa kanssa kaksiäänisesti tititoiden ja taputtaen muulle luokalle.
Jokainen säveltää oman tehtävänsä lisäämällä rytmien alle solfat esim. so-la-mi -valikoimasta. Raameiksi voidaan antaa esim.: jokainen tahti alkakoon so:lla tai mi:llä. Oppilaat harjoittelevat soittamaan keyboardeilla omat sävellyksensä ja sen jälkeen esittävät omat sävellyksensä duettona vieruskaverinsa kanssa muulle luokalle. Jos sekaan sattuu livahtamaan yhtäaikaa so ja la, niin kuullaan opettajan lausumana kummitusäänellä: se oli DISSONANSSI (opettaja kirjoittaa sanan taululle ja nostaa kädet ylös antautumisen merkiksi). Jos oppilaat tämän jälkeen kuulevat toisten esityksissä dissonanssin, nostetaan kädet ylös (= dissonanssien metsästys).

Dynamiikkaa

Youtube-videossa "Forte Piano" eläinorkesteri soittaa lehmän johtamana. Esitellään dynamiikkaa: f, ff, p, pp
taso: mupe 1

"Hyppikää annetussa tempossa"

Soita koneeltasi metronomia (www.bestmetronome.com/accessible) viidessä eri tempossa vaihdellen (grave-40, adagio-60, andante-80, allegro-130, presto-190). Aina kun uusi tempo alkaa, kerro sen italiankielinen nimitys. Pyydä oppilaita hyppimään sykkeen mukaan. Lopuksi soita em. viittä tempoa metronomilta sekaisin, ja kysele oppilailta "mikä tempo?". Taso: perustaso 1, 2